Suomen kansallismielisillä kerhoilla on ollut tapana viettää pienempiä tai suurempia pikkujouluja. Tampere 28 järjesti onnistuneet pikkujoulut viikkoa aiemmin. Soittamassa oli Sankar’hauta, P.W.A. ja White Minority. Jyväskylän 28 pikkujoulut ovat vielä tuloillaan. Luvassa White Minority ja tapahtumassa ruokailua ja muuta oheistoimintaa.
Ukkometson perinteeksi muodostuva Kekrimessu järjestettiin 2.11. ja se osoitti Suomalaisen kansallismielisen toiminnan monimuotoisuuden. Paikalla olevat yhtyeet edustivat monia eri musiikkityylejä. Raakaa Black Metalia soittava Aryan Hammer, nopeaa ja aggressiivista poliittista hardcore/thrash fuusiota soittava Marder, akustisia kappaleita soittanut trubaduuri Korkki (Sniper) ja örisevää punk rockia soittava Vapaudenristi. Mukana pientä oheistoimintaa illan iloksi.
Suomessa on vuosi vuodelta alettu työntää enemmän halloweeniä kansalle. Erityisesti osana kulutushysteriaa. Vanhempi polvi ei muista halloweenin olleen Suomessa kovin merkittävä juhla. Markkinakoneiston tavoittelema amerikkalaisen kulutuskulttuurin imitointi tulee ilmi parhaiten turhan kertakäyttökrääsän tyrkyttämisenä juhlan tekosyyllä.
Se on lähes täydellinen irvikuva siitä mitä kekri edustaa. Kyseessä ei ollut muovikrääsän ja massaviihteen ähky. Talonpoikaiskulttuurisäätiö kertoo:
”Satokauden päättymistä juhlittiin uuden sadon antimilla ja juomilla mässäillen ja niitä tulevan vuoden menestyksen takeeksi uhraten. Kekri oli yhteisöllinen tapahtuma, jolla oli riitin, rituaalin ja seremonian piirteitä. Tupa siivottiin ja valmistettiin erityisiä lahti- ja sadonkorjuuaikaan liittyviä herkkuja, joita tarjottiin runsain mitoin omalle väelle, palkollisille, vieraille ja vainajille. Keitettiin viinat ja pantiin oluet ja ryypyn otti sellainenkin, joka ei muuten juonut ettei alkavan vuoden sato-onni tärvääntyisi. Ruoan loppuminen ja nälkäiseksi jääminen oli huono enne. Kekrin juhlinnassa korostui kolme seikkaa: arjesta irtiotto ja yhteisöllinen juhliminen, ylenpalttinen herkuttelu sekä tarinat ja taiat, joilla tulevaisuus yritettiin ottaa haltuun.”
Kaupungillistumisen ja kristinuskon paineen vuoksi kurjistuneen kekrin juhlinta on vasta viime vuosina nostanut päätään laajemmin. Monta vuosikymmentä riitäneen hiljaisemman kauden jälkeen on nähty yrityksiä elvyttää juhlaa. Talonpoikaiskulttuurisäätiö julkaisi vuonna 2013 opetusmateriaalia ja tietopaketin joka on suunnattu oppilaitoksille. Pitkään kekri oli vain pakanallisesta historiasta ja maalaisromantiikasta kiinnostuneiden tahojen huomioima menneisyyden ilmiö.
Ukonvasama julkaisi kekri aiheisia lähetyksiä. Halloweenin, kekrin ja aiheeseen liittyvien teemat sekä musiikin yhdistävä lähetys on kuultavissa tässä:
https://www.spreaker.com/user/11150403/vasamaradio-kekri-specia
Ennen kahdeksaa ensimmäinen yhtye kipusi lavalle. Ukkometson esimerkillinen äänentoisto tuo Aryan Hammerista esiin bändin potentiaalin. Yksinkertaiset ja tasaiset kappaleet ovat hyvin kuultavissa. Usein kansallismielisillä keikoilla soittanut Aryan Hammer on tilanteessa jossa se on osoittanut potentiaalinsa, mutta ei vielä täysin lunastanut odotuksia. Huolimatta kommandopipoista ja anonyymiteetistä, metal bändille on erityisen tärkeää sisältää jonkinlainen johtohahmo. Perinteisesti se on etualalla äänessä oleva laulaja. Aryan Hammerin satunnaisesti jyrähtävä rumpalin mölinä ei ole paras vaihtoehto, sillä se jättää lavalle selvästi yhden jäsenen mentävän tyhjiön. Mikäli yhtye saisi kokoonpanoon vihaisen terävästi agitoivan laulajan ottamaan lavan edustan haltuun, se olisi varmasti keikoilla seuraava askel ylöspäin.
Tarkasti rajatun rock kokoonpanon sijaan Marderissa on nähtävissä suurempaa kollektiivista voimaa. Yhtye on tarpeen tullen soittanut vaihtoehtoisilla kokoonpanoilla. Tilanteen vaatiessa, keikka soitetaan ilman jotain jäsentä tai jäsenen tilalla on sessiomies, joka soittaa keikan tiukan asiallisesti. Yhden miehen estyminen ei ole estänyt yhtyettä hoitamasta sovittuja keikkojaan. Yhtyeen keikat eivät ikinä ole menneet penkin alle. Välillä tulee tavallista tiukempi ja energisempi keikka, huonoimmillaan bändi vetää hieman jäykkänä ja epävireisenä. Koskaan ei nolosti epäonnistuen. Illan keikka oli jossain janan puolivälissä. Hieman kaaottinen äänimassa ja vaihtoehtoinen kokoonpano ei päässyt ihan parhaiden keikkojen hurmokseen, mutta hoiti hommat tyylillä. Erikoisuutena kuultiin uuden albumin kappale Unabomber, jonka aikana Sniper yhtyeen Korkki kävi huutamassa puolet kappaleen lauluista kireän äkäisellä. Ilmeisesti toista kertaa nähty vierailu osoitti että Korkilla olisi potentiaalia vetää hyvin aggressiivisempaa melodiatonta huutoa jota harvoin kuullaan Sniperin levyillä.
Korkin oma keikka koostui pitkälti Sniper kappaleista. Yhtyeen tuotanto on täynnä lauluja joista olisi helppo tehdä akustiset versiot. Akustista materiaalia on kuultu jo 2002 vuoden The Moment of Truth albumin bonusmateriaalilla, mutta tarinat kertovat tulossa olevasta Suomenkielisestä akustisesta albumista. Nyt oli mahdollista kuulla paljon lauluja joita ei viime vuosien Sniper keikoilla ole kuultu. Soturin laulu, vöyrin marssi, lynkkareiden laulu ja monta muuta. Parhaiten akustisena toimivat herkät balladit kuten Elämästä kuolemaan ja Isänmaa. Korkki teki myös kunniaa Skrewdriverille soittamalla setin loppuun The Snow Fell. Sniperin leiristä on myös uutisia. Uudesta albumista on vihdoin ilmestynyt kunnollinen painos ja Suomeksi vedetty klassikkoalbumi ”Sotaa!” on uudelleenjulkaistu hienona digipak CD levynä.
Vapaudenristi oli paikalla juhlimassa sekä kekriä että uutta Kohti kaaosta albumiaan. Reilusti uusittu keikkasetti oli puoliksi uuden levyn materiaalia. Monta kappaletta kuultiin ensimmäistä kertaa livenä. Settiin kuului myös varmoja tuttuja kappaleita aiemmilta levyiltä, joiden aikana ja etenkin loppua lähestyttäessä yleisö lämpeni huomattavasti. Erikoisuutena keikalla oli pari lainakappaletta, joista Tulimyrskyn jälkeen kappaleen aikana Sniperin Korkki kiipesi kolmatta kertaa lavalle, huutamaan kertosäkeen yhteislaulua.
Ilmoitettujen esiintyjien jälkeen lavalle kipusi vielä sekalainen joukko soittajia, jotka vetivät ikivihreitä RAC klassikoita. Rahowa, Mistreat, Der Sturmer, Pluton Svea lainakappaleita vetänyt porukka oli viihtynyt yltäkylläisten kekritarjoilujen äärellä ja menossa alkoi olla selvää juhlatunnelmaa.
Ukkometso on osoittanut aina olevansa tunnelmaltaan esimerkillinen paikka ja kekrimessu ei ollut poikkeus sääntöön.
Ukkometson kekrijuhlissa ei tällä kertaa ollut omia kuplivia, mutta tarjoilu ei loppunut kesken ja etäällä keskustan humusta sijaitsevan juhlapaikan meno tavoitti kaikki Talonpoikaiskulttuurisäätiön tiivistämät korostumat: ”Kekrin juhlinnassa korostui kolme seikkaa: arjesta irtiotto ja yhteisöllinen juhliminen, ylenpalttinen herkuttelu sekä tarinat ja taiat”
Veriyhteys tulee postaamaan videolinkkejä myöhemmin. Pidä silmällä päivityksiä.
Keikkakalenterissa luvassa:
16.11. Jyväskylä 28 White Minority
6.12. Vantaa akustista musiikkia
7.12. pääkaupunkiseutu Mistreat, Pagan Skull, Snöfrid, Sankar’hauta.
1.2.2020 Reidh, Pagan Skull.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti