torstai 12. kesäkuuta 2025

MUSTA KIVI nro 10 – Jäähyväisnumero ulkona nyt!

 


Vuodesta 2018 epäsäännöllisen säännöllisesti ilmestynyt poliittis-filosofinen MUSTA KIVI on edennyt viimeiseen kymmenenteen numeroonsa. Lehden tehtävänä on ollut nostaa esiin läntisen kulttuurin syvissä virroissa vaikuttaneita ajattelijoita ja ajatuskulkuja, joita ei ole Suomen kaltaisessa pienessä kieliyhteisössä joko käännetty tai muutoin tunnistettu. Tarkoitus ei ole ollut esitellä systemaattisesti katveeseen jääneitä ideoita, vaan antaa lukijalle erilaisin esimerkein virikkeitä etsiä vaihtoehtoisia näkökulmia tarkastella kulttuurimme alennustilaa. Uusien polkujen kautta saattaa aikanaan löytyä myös ratkaisuja länsimaisen sivilisaation umpikujaan, joka on alkanut viimeistään vuodesta 1789.

Numero 10 jättää pitkät jäähyväiset, sillä se on kaikistia ilmestyneistä numeroista pisin, 52 sivua tiheään painettua tekstiä. Tässä numerossa:

* Esipuhe: Kaikella, mikä alkaa, on myös loppunsa. Julkilausuma lehden tehtävästä ja sen päättämisestä.

* Kova totuus Satanismista. Kriittinen analyysi median suhteesta satanismin ja kuinka harrastelijat ovat vesittäneet sen ideat oman egon korottamiseksi. Kirjoituksessa sanellaan suoraan mitä satanismin pitäisi aidoimmillaan olla.

* Kansallissosialismin mahdollisuus Martin Heideggerin filosofiassa. Lehden pisin artikkeli viime vuosisadan merkittävimmästä mannermaisesta filosofista. Kyseessä on tiettävästi perusteellisin revanssihenkisestä
 näkökulmasta kirjoitettu artikkeli  Heideggerin suhteesta kolmanteen valtakuntaan ja juutalaisuuteen. Kahdesta osasta koostuvan artikkelin jälkimmäinen osa perustuu neljään ensimmäiseen vuosina 2014-15 ilmestyneisiin Heideggerin salaisiin "päiväkirjoihin" eli Mustiin vihkoihin (Schwarze Hefte).

August Strindberg ja Jörg Lanz von Liebenfels. Kirjoitus paljastaa kuuluisan ruotsalaiskirjailjan vaietun tuttavuuden saksalaiseen rotuesoteerikkoon.

* Ekklesia - Jumalten yhteisö. Ensi kertaa saksasta suomeen käännetyssä artikkelissa kerrotaan mitä Jörg Lanz von Lienbenfesl tarkoittaa rodunsekoituksen metafyysisellä pahuudella ja miten rodun puhtauden säilyttämisellä ihminen voi saavuttaa ennen näkemättömän korkeuden.

* Kirja-arvio. Stephen E. Flowers: The Occult Roots of Bolshevism. Yksi viime vuosien hämmentävimmistä kirjoista, jossa kuvataan Venäjällä vaikuttaneiden äärivasemmistolaisten liikkeiden esoteeriset ja magiikkaan nojaavat juuret. Niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin, materialistisesta tasa-arvoideologiasta löytyy paljon irrationaalisia ja transsendentaalisia piirteitä.

Viginti unus semitae per Regnum Tenebrarum". Johdanto tiibetinbuddhalaiseen käsitteeseen Chöd, joka yhdistää kansallissosialististen tutkimusmatkailijoiden kiinnostuksen tiibetiläiseen viisauteen ja nykypäivän O9A liikkeen filosofian.

Tilaus: nitberg682 @ gmail.com (kirjoitetaan yhteen) ja hyvin varustetut alan liikkeet & tapahtumat.



sunnuntai 18. toukokuuta 2025

PIG KILLER: The Spirit of 1939.... *uusintapainos* (D88 Records, 2025)


Suomessa ensimmäisenä RAC:ta 1990-luvulla julkaissut Ainaskin Musiikki kiinnitti Mistreatin jälkeen talliinsa turkulaisen Pig Killerin. Kahden demon jälkeen bändi kävi äänittämässä kesällä 1996 kokopitkän The Spirit of 1939..., jonka helsinkiläisfirma julkaisi vuoden 1997 alkupuolella. Nyt levyn on bonusraitojen kera polkaissut ilmoille  maamme johtava RAC-kustantaja D88 Records.

Jo ilmestyessään levyn hätäistä tuotantopuolta arvosteltiin, sillä esimerkiksi kitaroihin olisi kaivattu tuhdimpaa soundia. Joillekin taas lauaja Penan maneerit ja ajoittainen rallienglanti olivat häiritseviä. Lisäksi mukaan oli päässyt pari soittovirhettä, joista selvimmän voi kuulla kappaleen "Kingdom come" lopussa rumpalin hakatessa ylimääräisen tahtilyönnin. 

Kotikutoisuudestaan huolimatta albumi on oiva dokumentti ajan hengestä, jota määritti kommunismin romahduksen jälkeinen nationalistinen revanssihenki ja optimismi. 1990-luvun alun ruotsalaisen VAM:in jälkimainingeissa monella pohjoismaalaisella RAC-bändillä oli vielä vankkumattoman naivi usko suoraan toimintaan, mikä kuuluu myös muutamassa Pig Killerin verenhuuruisessa rutistuksessa ("War Poetry" ja "Bang! You're dead"). 

Jotain Pig Killerin aikaansa edellä olemisesta kertoo kansilehtiön sisäkuva, jossa maamme itärajan rajavartijat pidättävät laittomia mustia siirtolaisia. Vielä 1990-luvulla kaikki värilliset maahantunkeutujat tulivat poikkeuksetta lännestä, mutta levyn kuvittaja ja bändi ymmärsivät jo tuolloin kolmannen maailman ylijäämäväestön vyöryvän ennen pitkää kaikista ilmansuunnista. Kuitenkin kokonaismäärän kannalta itärajalta tulleiden määrät ovat edelleen pienet, sillä noin 95 %:ia kaikesta invaasiosta pääsee livahtamaan Suomeen EU-länsirajan kautta. 

Jälkeen päin kaikille on käynyt selväksi, että hyvinvointivaltion untaan viettänyt Suomi ei herännyt Pig Killerin kaltaisten roturealistien varoituksiin 1990-luvulla. Petoksellisen eliitin myötävaikutuksella maahamme on pesiytynyt jo yli 600 000 muukalaisen alati kasvava vieraspopulaatio, joka on tätä menoa saamassa lopullisen niskalenkin globaalisti pienestä ja ainutlaatuisesta pohjoisen kansasta. Ikävä kyllä Pig Killerin ehdottamat radikaalit ratkaisut saattavat muuttua vielä todellisuudeksi, sillä kansaa silmään kusevalla "demokratialla" väestönvaihto-ongelmaa ei tultane ratkaisemaan. 

Eurooppalaisiin ja amerikkalaisiin aikalaisiinsa verrattuna PK:n lyriikoissa on tiettyä runollisuutta ja omaperäisyyttä mikä oli vielä harvinaista silloisilta julistajilta. Toisin kuin vanhemman polven Mistreat nuoret turkulaisklopit ottivat vaikutteita kovassa nosteessa olleen black metallin tematiikasta. Edellä mainittu pakanallisuutta juhlistava "Kingdom come" olisi voinut hyvin olla jonkun bm bändin antikristillisestä repertuaarista. Mistään crossoverista albumilla ei kuitenkaan ole kyse, vaan teemat nivoutuvat tiukasti skinhead-kulttuurin katuradikaaleihin kannanottoihin, mikä käy selväksi kappaleissa "Keepin' my way", "Niggerlover" ja Skrewdriver-coverissa "Blood and Honour". 

Uudelleenjulkaisun bonuksena on yhtyeen vain kasettina vuonna 1995 ilmestynyt studio-demo Sacred wrath, jonka kuudesta biisistä viisi kuullaan hiotuimpina versioina varsinaisella albumilla. Demonauhoitteen kappaleet eivät ole kuitenkaan ensimmäistä kertaa cd:llä, sillä norjalainen Boot Boys Records julkaisi äänitteen kokonaisuudessaan jo kokoelmalevyllä European Skinhead Army (1996). Soundillisesti hieman raaempaa RAC-punkkia veivaava Pig Killer on parhaimmillaan albumilta puuttuvassa esityksessä "Victory of death", jonka kursailematon kaahaus tuo mieleen kokopitkältä löytyvän huudatuksen "Talvisodan henki".

Poikien vilpittömyys ja usko asiaansa kantaa läpi koko pitkäsoiton, mikä tekee levystä edelleen voimaannuttavan (sic) kuuntelukokemuksen. Albumin ilmestymisen aikaan bändi oli parhaimmillaan, minkä saattoi todistaa myös livenä. Valitettavasti yhtye vesittyi 1990-luvun lopulla viiden pennin goottimetal-yritelmäksi Endupdead. Sen Rahowaa, Type-O-Negativea ja Danzigia nolosti imitoinut ainoaksi jäänyt albumi on onneksi sukeltanut unohduksen muistiaukkoon, sen verran kamalasta äänitteestä on kyse. Sitä vastoin Pig Killer -nimeä kantaneen yhtyeen albumi on kestänyt ajankohtaisuutensa säilyttäneiden poliittisten teemojen ansiosta huomattavasti paremmin aikaa.

Arvio: VY

maanantai 12. toukokuuta 2025

Jyväskylä 10.5.2025: GESTA BELLICA (Ita), P.W.A. (Est), MISTREAT, VASTARINTA, WHITE MINORITY

Blood & Honour Jyväskylän jo perinteeksi muodostuneen alkukevään konsertin ovet aukesivat hyvissä ajoin alkuillasta. Ennen kuin ensimmäiset esiintyjät astuivat lavalle, yleisöllä oli hyvin luppoaikaa, jonka aikana päästiin nauttimaan ruuasta, virvokkeista ja/tai mukavista keskusteluista muiden osallistujien kanssa. Järjestäjillä oli myös paikan päällä myyntipöytä, josta löytyi muun muassa CD -levyjä, sekä tukipaitoja.  

Illan ensimmäinen esiintyjä oli nuoruudenuhmakas ja kivenkova Vastarinta. Yhtyeen debyyttilevyltä löytyvät kappaleet Taistelkaa ja Rotusota olivat ilmeisesti saaneet hieman uusia sanoituksia kirjoittajan käsissä. Tämä otettiin yleisön keskuudessa lämmöllä vastaan. Vastarinnan suoraviivaisen ja lyhyen esiintymisen lopuilla vanhempikin kuuntelijakunta alkoi heräilemään, sillä setin viimeiseksi kappaleeksi valittu Brutal Skins -yhtyeen kappale Väkivaltaa! lähti soimaan. Vastarinnan esiintyminen onnistui hyvin esityksen alkupään teknisistä ongelmista huolimatta.

Lyhyen tauon jälkeen lavalle astui virolainen P.W.A. Yhtye täytti yleisön odotukset niin kuin aina ennenkin, ja tutumpien kappaleiden myötä salissa olleen yleisön viimeistenkin passiivisten osallistujien tanssijalkaa alkoi vipattamaan. P.W.A:n energinen ja itsevarma esiintymistyyli tarttui yleisöön, ja tämä realisoitui perinteikkäisten pittien muodossa. Setin aikana kuultiin myös muutamia Skrewdriver coverkappaleita, joiden aikana yleisö lauloi paikoittaan bändiäkin kovemmin.    

Illan kolmantena esiintyjänä lavalle asteli legendaarinen Mistreat, joka oli monelle osallistujalle selkeästi konsertin odotetuin akti. Setistä erityisen teki se, että Mistreatin vakituinen basisti ei ilmeisesti päässyt paikalle, jonka takia häntä tuurasi paikallinen lahjakkuus. Tästä huolimatta yhtyeen rautainen soittotaito, laajalti tunnetut klassikkobiisit, sekä edellisten yhtyeiden hyvin lämmittelemä yleisö oli resepti, jonka lopputulos ei voinut pettää. Mistreat sai yleisön laulamaan mukanaan jo ensimmäisellä kappaleellaan, joka oli jokaisen tuntema Finland Skinheads. Myös klassikkokappaleet Hang The Scum ja We're ready saivat yleisön huutamaan kuorossa. Mistreatin energinen esiintyminen jätti yleisön haluamaan lisää, ja tässä vaiheessahan ilta oli onneksi vasta alussa.

Edeltävien energianpurkausten jälkeen oli luvassa illan toinen ulkomainen vieras, eli italialainen Gesta Bellica. Setistä monelle jäivät varmasti ylimpänä mieleen teräksiset coverit Skrewdriverin klassikoista White Power ja Hail The New Dawn, jotka esitettiin yhtyeen omalla twistillä, sekä osittain italiaksi. Gesta Bellican musiikki oli illan muihin setteihin verrattuna rauhallisempaa ja siitä paistoi selvästi läpi italialainen kansanluonne. Myös pitit olivat esiintymisen aikana kooltaan pienempiä sekä hieman rauhallisempia. Esiintymistä höystettiin yleisön toimesta ylistävillä "Ole!" huudoilla.  

Konsertin lopetteli Jyväskylän oma White Minority, jonka esiintyminen on Blood & Honour Jyväskylän tapahtumissa suurilta osin hartaasti odotettu itsestäänselvyys. Yhtye sai yleisön laulamaan mukana aktiivisesti, ja myöhäisestä kellonajasta huolimatta energisimmät osallistujat kuluttivat varmasti viimeisetkin energian rippeensä tapahtuman kookkaimmassa pitissä. Pitti oli konsertin suurin, sillä yhtye pyysi sitä itse ja yleisö teki - luonnollisesti - työtä käskettyä. White Minorityn esiintymisen aikana muistettiin myös menehtynyttä veljeämme, Toni Hakulista. Hänen muistolleen raikuneet Paikalla! -huudot toimivat muistutuksena siitä, etteivät muistot urheista ja periksiantamattomista sotureista katoa mielestämme koskaan. Yleisössä saattoi yhdellä, jos toisellakin nousta tippa linssiin.

Tapahtuma oli yleiskuvaltaan suuri menestys. Yleisöä oli runsaasti paikalla, ja moni osallistuja kertoi tapahtuman olleen heidän ensikosketuksensa vastakulttuurin musiikkitapahtumiin. Myös resurssipulasta kärsivät poliisit muistivat pyörähtää pihassa pari kertaa illan aikana, mutta tästä huolimatta ilta sujui pääosin ilman suurempia häiriöitä tai ongelmia. Uskon, että jokainen osallistuja lähti konsertista tyytyväisenä kotiin, eikä varmasti halua missata seuraavaa.

Teksti: AC JKL

sunnuntai 11. toukokuuta 2025

MISTREAT / KRAFTSCHLAG: Waffenbrüder *uusintapainos* (D88 Records, 2025)

Alkujaan tanskalaisen NS Recordsin vuonna 1996 julkaisema Mistreatin ja Kraftschlagin kimppa-cd Waffenbrüder on jo pitkään kuulunut levyihin, josta on toivottu kunnon virallista uusintapainosta. Hankkeeseen tarttui kotimainen  D88 Records, jonka tuoreessa painoksessa on kummaltakin yhtyeeltä lisäksi kaksi bonusbiisiä. Myös levyn kansitaide on tehty uudelleen, vaikka se noudattaakin samaa ideaa mitä sarjakuvataiteilija Marko Tiainen loihti ensimmäiseen painokseen.

Jo ilmestyessään julkaisu oli symbolinen kunnianosoitus ei vain suomalais-saksalaiselle ponnistelulle neuvostobolsevismia vastaan, vaan myös uuden polven suomalaiselle ja saksalaiselle kansallisradikalismille. Suomea itseoikeutetusti edustanut Mistreat sai rinnalleen Saksan nousevan nimen Kraftschlagin, jonka ironiseksi nimeksi osoittautunut debyyttialbumi Trotz verbot nicht Tot (1992) kiellettiin välittömästi ilmestyttyään. Levyn häijy poliittisuus on vielä tänään arvossaan, jonka vuoksi albumin uusintapainoksetkin katoavat markkinoilta nopeammin kuin Alexander Stubb ehtii päästää suustaan sanan rasismi.

Mistreatilta kuultavat viisi kappaletta kuuluivat ensimmäiseen pitempään äänityssessioon mainion debyyttialbumin (1995) jälkeen. Hyvistä biiseistä huolimatta tuotantopuoli ei mennyt aivan nappiin, jonka vuoksi yleissoundi varsinkin kitaran osalta jäi hieman puuroiseksi. Edes laiska tuotanto ei pystynyt sabotoimaan kappaleiden ”Shattered”, ”Shove it up ass”, ”Tonight” ja ”we ain’t gonna fade away” melodista punkpop-sensibiliteettiä. Bonus kappaleet ”Time to ponder” ja ”Searching for the Truth” ovat puolestaan bändin kakkoslevyltä löytyvää timanttisesti tuotettua materiaalia.  

1990-luvun puolivälissä Kraftschlag teki levyn mm. ruotsalaiselle Nordland Recordsille, mikä vaikutti provokatiivisten tekstien muuttumiseksi ”lue se rivien välistä” -viestinnäksi. Tällä kimppalevyllä Kraftschlag on kuitenkin vielä ensimmäisen albuminsa tunnelmissa, josta kertoo jo intro-kappaleessa  kuultava huudatus ”Deutschland den Deutschen – Ausländer raus!”. Samaa radikaalia linjaa edustavat toisaalla ilmestyneet laulut ”Viva MTV”, ”Antifa” ja Commando Pernodin tunnetuksi tekemä ”Es gibt nur ein Land”. Huomionarvoista tässä äänityssessiossa on se, että kokoonpanossa on mukana tuolloin Mistreatissa vaikuttanut Miika.

Musiikillisesti Kraftschlagin juuret ovat koruttomassa 1980-luvun lopun saksalaisessa RAC-punkissa, mutta myöhemmin äänitetyissä bonuskappaleissa ”Bridge to Hell” (kunnon juustoinen heviballadi Scorpionsin hengessä!) ja ”White Solidarity” ilmaisu on jo huomattavasti rikkaampaa. Tosin samalla niistä  katoaa vanhojen äänitteiden suorasukaisen karski poliittinen agitaatio, mikä nosti yhtyeen aikoinaan ansaittuun kulttimaineeseen.

Levy on omistettu Kraftschlagin voimahahmolle Jens Arpelle (1970-2024), joka menehtyi viime kesänä pitkäaikaisen sairauden murtamana. Arpe oli tietoinen tästä tulevasta uusintapainoksesta, jolle hän antoi kuolinvuoteellaan sydämellisen hyväksyntänsä. Levyn bonus-kappaleillakin on oma merkityksensä, sillä ne valittiin Muken mukaan siksi, että ne syntyivät yhteistyössä:  Muke loi sävelet, joihin Jens teki sanat.

Suomessakin pari kertaa soittanut Kraftschlag oli saksalaisen RAC:n työjuhta, jonka aatteellis-musiikillista panosta  Waffenbrüder kunnioittaa mitä parhaiten.


Arvio: RL

perjantai 2. toukokuuta 2025

Keikkaraportti: Iron Shadows I, Oulu, 18.4.2025


Maanalaisella Black Metallilla sekä Industrial-musiikilla on Oulussa pitkälle ulottuvat juuret ja kaupungista ponnistaa monia äärimmäisen musiikin tienraivaajia useilta vuosikymmeniltä. Tästä huolimatta kaupungissa on toisinaan ollut pulaa tapahtumista, joissa lavalle pääsisivät modernin maailman jyrkimmän linjan vastavoimat. Juuri tätä puutetta korjaamaan Oulussa perustettiin tänä talvena Iron Shadows -kollektiivi, jonka nimi on järjestäjien mukaan kunnianosoitus yhtä aikaa kiistellylle kirjailija Robert E. Howardille ja sotaisaa metallia soittaneelle kulttiyhtye Jag Panzerille. Howardiin viittasi myös ensimmäisen Iron Shadowsin juliste, jossa tuima Conan Barbaari puristaa miekkaa vihollistensa ruumiista kasatun vuoren huipulla.

Vaikka valtavirtainen yhteiskunta on onnistunut kuohitsemaan suuren osan jopa "Black Metalliksi" itseään kutsuvasta vastakulttuurista, tunnistavat vallanpitäjien sylikoirat aidosti vaarallisen musiikin heti, kun he törmäävät siihen. Aluevaaleissa rökäletappion kärsinyt vasemmistoliiton ehdokas Eira Huusko-Kukkonen ja kourallinen muita dekadentin orjamoraalin nimiin vannovia häviäjiä yrittivätkin aktiivisesti saada Iron Shadowsin peruttua, minkä lisäksi voimatonta kiukkua kohdistettiin katukuvaan kiinnitettyihin keikkajulisteisiin. Kaikki tämä loi kuitenkin tilaisuuden ympärille lopulta vain positiivista jännitettä, joka entisestään ruokki aidon underground-tapahtuman ainutlaatuista tuntua.

Sama psykologinen vaikutus oli myös keikkapaikan liepeillä parveilleilla tunnuksellisten ja siviiliasuisten poliisien partioilla, jotka eivät selvästikään kärsineet virkavallan paljon puhutusta resurssipulasta. Kyse on jonkinlaisesta paikallisesta trendistä, sillä viime kesänä siviiliasuista virkavaltaa oli komennettu pitämään silmällä myös Pikisaaren Steel Rääseikkö Around Oulu II -Industrial-tapahtumaan saapunutta yleisöä.

Kolmas Rääseikkö oli määrä järjestää Oulussa samana viikonloppuna kuin ensimmäinen Iron Shadows, mutta Rääseikkö jouduttiin perumaan moraalinvartijoiden painostuksen vuoksi. Alun alkaen pelkkänä Black Metal -tapahtumana markkinoitu Iron Shadows laajensikin repertuaariaan kiinnittämällä Industrial-duo Jumalaisen Kullervon, joka oli osa Rääseikön alkuperäistä esiintyjälistaa. Lopulta Iron Shadowsissa esiintyivätkin radikaalia uutta polvea edustavat Black Sun Disciple ja Dawn of Purity, raa'asti meluava Jumalainen Kullervo, pitkän linjan oululaisten Black Metal -artistien tuore yhtye Iätön sekä kansainvälisestikin jo erittäin suurta mainetta nauttiva Norrhem.


Black Sun Disciple ja Dawn of Purity avasivat illan tuhovoimaisella esiintymisellä, josta ei nuoruuden vimmaa ja teräviä koukkuja puuttunut. Bändien saundissa oli vahva pohjoismaalainen ja ennen kaikkea suomalainen pohjavire, mutta myös esimerkiksi vanhat puolalaiset klassikot ovat selvästi suuressa arvossa. Jälkimmäistä vaikutetta juhlistettiin myös jylhällä Capricornus-coverilla. Dawn of Purity tulee julkaisemaan Iron Shadowsin setistään live-levyn, josta on ladattu maistiaisia Youtubeen.

Myyntipöydät notkuivat paikan päällä paitsi bändien omista levyistä ja paidoista myös mielenkiintoisista kirjoista. Mediakohuistakin tuttu Kielletyt Kirjat sai kiittävää palautetta keikkakävijöiltä, joista monet törmäsivät ensimmäistä kertaa eläessään kirjakojuun metallitapahtumassa. Kielletyt Kirjat julkaisi hiljattain suomenkielisen käännöksen Julius Evolan kirjasta Tiikerillä ratsastaminen, joten kauppa sopi täydellisesti mytologiasta, muinaisista taisteluista ja eurooppalaisten esi-isien filosofiasta ammentavaan tilaisuuteen.


Metalliyhtyeiden välillä esiintynyt Jumalainen Kullervo herätti välitöntä mielenkiintoa suuren ihmisjoukon kerääntyessä omintakeisilla instrumenteilla meluavan ja saappaisiin sekä pikeepaitoihin pukeutuneen naamioidun kaksikon ympärille. Muutamien metallipäiden tuskaisista ilmeistä oli helppo havaita, että Industrial-melu ei ollut heille tuttu genre. Black Metal ja Industrial ovat kuitenkin lähentyneet toisiaan Suomessa viimeisten reilun 10 vuoden aikana jo sen verran, että valtaosa yleisöstä ei pitänyt crossover-konseptia lainkaan kummallisena. Jumalaisen Kullervon setti oli intensiivinen ja alkuvoimainen.


Seuraavana vuorossa oli Iätön, jonka vimmaisan Black Metallin kruunasivat taidokkaasti toteutetut syntikat. Iättömän live-veto oli verisen synkkää ulkoasua myöten erittäin perinnetietoinen kokonaisuus, joka toi mieleen 1990-luvun skandinaavisen Black Metallin vuodet, joita ylituotettu kaupallisuus ei ollut ehtinyt vielä raiskata. Soittajien tausta aiemmissa bändeissä heijastui myös luontevaan ja mukaansa tempaisevaan esiintymiseen. Toivotaan, että Iätön tullaan näkemään vielä useilla soittolavoilla tulevaisuudessa, sillä keikka oli erittäin palkitseva kokemus!


Illan aikana monet vieraat ehtivät kehua keikkapaikan hyvää akustiikkaa, jonka ansiosta syntikat erottuivat kirkkaasti muista soittimista. Tästä hyötyi myös Iättömän jälkeen soittanut Norrhem, jonka keikan aikana yleisössä kytenyt hurmos pääsi viimeistään täysin valloilleen. Norrhem on kiistatta yksi tämän hetken kovimmista Black Metal -yhtyeistä, sillä sen paketti on tiukasti kasassa: Julkaisujen tyylitajuinen graafinen ilme, puhuttelevat lyriikat, tarttuvat ja omaperäiset sävellykset, omintakeiset kosketinratkaisut sekä rautainen keikkakunto ovat lyömätön yhdistelmä. Pääesiintyjän kappaleet jyrisivät vakuuttavasti ja tunnelma kohosi biisi biisiltä. Norrhemin live-vedoissa on ajatonta arvokkuutta, joka täytyy kokea paikan päällä.



Teksti: Iku-Tiera

torstai 24. huhtikuuta 2025

STORMHEIT-YHTYEEN JULKAISEMATON HAASTATTELU VUODELTA 2009



EDIT: Tämän haastattelun piti ilmestyä alun perin BERSERKER RAGE -lehdessä 2009, mutta lehden lopetettua se jäi ilmestymättä. VERIYHTEYS julkaisee nyt ensi kertaa haastattelun sellaisenaan.

Ancient King Of Northern Lands Hail! 

Tähän alkuun voisit kertoa Stormheitin historian, lyhyesti ja omin sanoin. 

- Tervehdys! Vuoden 2005 aikana mielessäni syttyi kytemään ajatus luoda musiikkia itse ja päättää yhtyeen asioista yksin, sillä en aikaisemmissa yhtyeissäni päässyt 100% toteuttamaan itseäni, joten lähdin luomaan ensimmäisiä kappaleita vahvasti Bathoryn ja Blazebirth Hall-yhtyeiden innoittamana. BBH-yhtyeistä Branikaldin ensimmäisestä demosta sain kimmokkeen yhtyeen nimeen. Tarkoitus oli tehdä Black Metallia vahvasti kansallismielisiin tunteisiin vetoavalla tavalla. Myöhemmin musiikin tyyli on kuitenkin hakeutunut omaan uomaansa joka varmasti parhaiten voidaan kuvailla sanoilla eeppinen ja melodinen kansallismielinen metalli. 

Stormheitin uusi levy Kvenland on juuri nähnyt uuden aamun sarastuksen Darker Than Blackin toimesta. Mitkä ovat tunnelmat?

- Itse asiassa DTB:n kanssa yhteistyössä levyn julkaisuun vaikutti myös kreikkalainen Totenkopf Propaganda. Tunnelmat ovat tietenkin loistavat sillä nyt kun ensin sain myös debyyttini julkaistua cd:nä (kiitos Descending Towards Damnation-lafkan loistavan toiminnan) ja vielä päälle onnistuin myös toisen levyn julkaisun saamaan näinkin hyvien yhtiöiden toimesta ulos, eivät voisi asiat olla paremmin. Etenkin kun tietää että jatkossa on julkaisuille aina olemassa kanava tästä lähtien.

Oletko itse täysin tyytyväinen levyyn, vai jäikö sille jotain kohtia jotka olisi voinut tehdä vielä paremmin? 

- Kvenland” sekä näyttää että kuulostaa siltä miten olin sen suunnitellutkin, joten mitäpä siitä muuttamaan. Totta kai voi perinteisesti vastata että toki olisin lauluja voinut vieläkin pidempään hioa ja vaikka soittaa joitakin kohtia paremmin, mutta kun lopputulos kuitenkin miellyttää niin mitä turhia. Sitä varten tehdään uusia levyjä että voi kehittää ja viedä eteenpäin sekä itseään että ideoitaan.

Millaisen prosessin Kvenland joutui loppuviimein käymään läpi ennen valmistumistaan? Sattuiko tämän matkan aikan jotain erityisen ”kivuliaita” tapauksia? 

- ”Kvenland” nauhoitettiin aika tarkkaan vuosi sitten. Masteroitiin ja miksattiin kesällä 2008. Syksyllä otin asian puheeksi levy-yhtiöiden kanssa ja asiat hoituivatkin pikkuhiljaa itsekseen. Erittäin helppo operaatio nauhoituksen aloittamisesta siihen hetkeen kun levyt saapuivat postissa minulle. Ja kaikenlisäksi melko nopeakin sellainen. 

Kvenlandin vanavedessä julkaistiin myös ensimmäinen täyspitkä The Awakening Of The Conqueror CD muodossa, tosin nimellä Caelic Weold Finnum ja uudella kansitaiteella varustettuna. Kerrotko vähän taustoja tästä? Miksi uusi nimi ja kansitaide?

- Itse asiassa ”Caelic Weold Finnum” cd tuli ulos muutama viikko ennen ”Kvenlandia”. Alun perin vain kasettina julkaistu 30-minuuttinen versio oli koko ajan mielessäni hieman ”vajaa”, sillä jouduin kaksi kappaletta (yht. 15 min materiaalia) jättämään kasetilta pois käytännön syistä. Eli nyt vihdoin ja viimein 3 vuotta nauhoituksen jälkeen levy on ulkona sellaisena kuin se alunperin suunniteltiinkin. Vaihdoin nimen ja kansitaiteet sillä koin että nimi ”Caelic Weold Finnum” sopii paremmin levyn nimeksi kuin alkuperäinen nimi. Alkuperäinen kansi-idea sen sijaan ei olisi sopinut cd:n kansiin, sen sijaan kyseinen kuva löysi paikkansa kuitenkin ”Kvenland” levyn bookletista. 

Onko olemassa jotain Stormheit materiaalia ajalta ennen Calling the Spirit of Hate demoa?

- Ei ole. Ainoastaan mielessäni joskus kyteneitä ideoita vuosien varrelta. 

Millä tavoin huomaat Stormheitin kehittyneen sitten ensimmäisten nauhoitteiden? 

- Tärkeimpänä elementtinä ideologian ja teemojen kehittyminen sekä henkilökohtaisella että yleisellä tasolla. Tietenkin myös soitinten hallinta on näinä päivinä huomattavasti parempaa ja monipuolisempaa kuin aiemmin. Vokaalit ovat osa-alue jossa edelleen olen mielestäni ainakin osittain lapsenkengissä ja jota kehitetään jatkuvasti eteenpäin ja jossa kehitys toivottavasti on huomattavissa jokaisella levyllä.

Mitkä bändit nimeäisit Stormheitin suurimmiksi vaikutteiksi? Ainakin allekirjoittanut kuuli Rise of the Four Winds kappaleessa aika selkeitä Hammerheart-ajan Bathoryn vaikutteita...

- Bathory teki minuun lähtemättömän vaikutuksen vuosia sitten Jubileum II kokoelman johdosta ja etenkin kappaleen ”A One Rode To Asa Bay” takia. Eräänlainen käänteentekevä hetki nuorelle miehelle. Bathory sekä Morrigan / Mayhemic Truth ovat yhtyeitä joihin Stormheitiä on helppo verrata eeppisten osuuksien ja puhtaiden vokaalien ansiosta, vaikka loppupeleissä Stormheit on kuitenkin hieman erilaista omalla tavallaan. Imen vaikutteita kaikkialta sillä kuuntelen melko laajalti musiikkia, joten vaikea sanoa onko mitään muuta selkeää yhtyettä Bathoryn lisäksi joka olisi yhtyeen yleiseen musiikilliseen ilmeeseen vaikuttanut yhtä paljon. Kuitenkin uuden tulevan levyn materiaalista mieleeni nousee Bathory / Morrigan akselin ohella Katatonia, Anathema, Viikate, Enslaved, Graveland, Empyrium... Tenhi ehkä akustisten osioiden puolesta. Oikeastaan peilaa paljolti sitä mikä miellyttää omaa korvaa muiden yhtyeiden ulosannissa, kuten tietenkin kaikilla muillakin. Oikeastaan musiikin vaikutteet ovat yhdentekeviä, sillä tärkeämmäksi elementiksi nostaisin vaikutteet ideologian, sanoitusten ja sanoman kohdalla. 

Mistä ideologioista Stormheitin sanoma⁹ kumpuaa?

- Olisi helppoa vastata samalla tavalla kuin useammat yhtyeet, mutta minä sanon että loppujen lopuksi minua ja yhtyeeni asiaa eteenpäin vievä voima on rakkaus. Rakkaus tätä maata, luontoa, kieltä, alkuperäistä uskontoa, kulttuuria, kansaa / heimoja, sukua, perhettäni, ystäviäni ym. kohtaan. Rakkaus myös synnyttää vihaa, surumielisyyttä, kaihoa, sekä polttavan tunteen toimia tärkeiden asioiden eteen. En lähde erikseen aatteita luetteloimaan, sillä en itseänikään suoranaisesti lokeroi tai luetteloi vain yhteen tai kahteen tiettyyn ideologiseen ryhmään. 

Olisiko joskus mahdollista kuulla Stormheitilta suomenkielistä materiaalia?

- Itse asiassa Darker Than Blackin tulevalle kokoelmalle nauhoitin vuoden alussa kappaleen ”Ruska (Syksy Sieluni Yössä)” joka on ensimmäinen nauhoitettu kokonaan suomeksi laulettu Stormheit-kappale mutta myös ensimmäinen jossa kuullaan kanteletta. Itse lyriikat koostuvat kahdesta Eino Leinon runosta. Tulevaisuuden tällä hetkellä suunnitteilla olevat kokopitkät tulevat olemaan molemmat suomenkielisiä. Itse asiassa kolmatta kokopitkää työstäessäni olen tullut huomaamaan että suomeksi laulaminen on huomattavasti helpompaa, luonnollisempaa ja kauniimpaa joten ehdottomasti sillä linjalla tulen jatkamaan. Mitään en tietenkään sulje pois englannin kielen osalta ja varmasti sitäkin tullaan vielä kuulemaan. 

Onko pakanallisilla teemoilla, kuten Suomen muinaisuskonnoilla ja skandinavisilla / germaanisilla tarustoilla, oma paikkansa sinun jokapäiväisissä rutiineissa vai toimivatko ne vain musiikkillisina innoittajina? 

- Molempia. Käyskentelen päivittäin noin kahden tunnin ajan lähiympäristöni metsissä vuodenajasta riippumatta, joka on erittäinkin hengellinen tapahtuma lähestulkoon aina. Hiljentyminen luonnossa sekä sen seuraaminen ovat jokapäiväistä elämääni, jota pyrin harjoittamaan sekä yksin mutta myös lasteni kanssa aina kun mahdollista. Skandinaavinen / germaaninen tarusto ei ole kovin merkittävä asia minulle, vaikka onkin erittäin kiinnostava osa-alue, mutta lähinnä suurin mielenkiintoni kohdistuu vanhaan suomalaiseen muinaisuskontoon / kulttuuriin / tapoihin sekä sen alkuperäiseen kuu / yö-keskeiseen kulttiin että myöhempään aurinko / kuu-keskeisiin kultteihin. Toki tärkeänä osana myös oman uskontomme tarkkailu okkultistisesta näkökulmasta sekä sen vertailu muihin muinaisiin uskontoihin, joista voimmekin löytää monia yhtäläisyyksiä jotka ovat erittäin kiehtovia. 

- Mielestäni kuitenkin yksi tärkein vaikuttaja sekä henkilökohtaisella että taiteen tasolla on kuitenkin politiikka. Euroopan ja samalla Suomen tulevaisuus huolettaa minua erittäin paljon kuten halu vaikuttaa asioihin ja ajatuksiin kytee jatkuvasti vahvempana liekkinä mielessäni. Musiikki on voimakas ase ja toivonkin että ihmiset Stormheitin musiikin kautta löytäisivät oman rakkautensa omaan kotimaahansa, sen kulttuuriin ja omaan perheeseen / kansaansa ja tiedostaisivat sen historian sellaisena kuin se todellakin on, eikä vain koulukirjojen kautta opittuna puolivillaisena ”tietona”.

– EUROOPPA: Monikulttuurisuus-utopia ja siihen liittyvät valheet, kommunismi, vasemmistolaiset ”aktivistit”, Antifa, muslimit, afrikkalaiset, juutalaiset, Vihreät Naiset, feministit, rikollisuuden kasvu, homojen oikeudet, poliitikot / petturit, rodullisten kysymysten ja rotuhygienian väheksyntä, sananvapaus....jne. Maailmassa on paljon asioita vialla ja niiden korjaaminen tulee olemaan meidän lastemme ja lastenlastemme suurin taakka tulevaisuudessa, mikäli asiat todella äityvät vielä pahemmaksi. Siksi kannustankin ihmisiä unohtamaan ajattelun politiikan tylsyydestä sekä vaikuttamisen mahdottomuudesta ja lähtemään selkä suorassa taisteluun puolustamaan sitä mikä on korvaamatonta tässä maailmassa!

- Monet saattavat ajatella että mitä tekemistä on esimerkiksi Eino Leinon runoilla ja politiikalla? Jos tarvitsee miettiä tuollaisia kysymyksiä ilman että vastaus ilmiselvänä ponnahtaa hetken kuluttua mieleen tai vähintäänkin Leinon runojen lukemisen jälkeen ponnahtaa mieleen, suosittelen harkitsemaan nykyisen ajatusmaailmasi muuttamista... 

Pienen surfailun jälkeen sattui silmään että Stormheit näyttäisi olevan Pagan Frontin jäsen. Miten tämä yhteistyö alkoi?

- Stormheit on Furore Finnum-järjestön aktiivinen osa. Furore Finnum ja Stormheit liittyivät samaan aikaan The Pagan Front järjestöön kun olimme muutenkin tekemisissä heidän kanssaan, jossain vaiheessa sieltä suunnasta pyydettiin liittymään jäseniksi. Yhteystyö juontaa siis juurensa tuohon CPM-kiertueeseen. 

Kansallissosialismilla on aika vahva rooli PF:n bändeissä. Millaisessa osassa kyseinen ideologia on Stormheitin leirissä? Pagan Front sai viime vuonna mainetta Suomen medioissa Carelian Pagan Madness kiertueen järjestäjänä, vaikka näin ei asianlaita kuitenkaan ollut. Muutenkin kyseinen kiertue sai liikkeelle aivan käsittämättömän hullunmyllyn. Miten itse kommentoisit tätä tapausta?

- Kansallissosialismi. Kaksiteräinen miekka, joka parhaimmillaan tuo paljon hyvää ja pahimmillaan on ymmärretty enemmän väärin kuin mikään muu aate maailmassa. Poimimalla sen parista parhaimmat elementit ja yhdistämällä niitä asiaan jos toiseenkin, voi kuitenkin jonkinlaisen keskitien kautta löytää jotain mikä saattaisi toimia paremmin kuin nykyisenlainen yhteiskunta. Tuonkin tosin joku voi tulkita monellakin tavalla. Pidän kuitenkin helpompana puhua kansallismielisyydestä / kansallisromantiikasta / kansallistunteesta, sillä käytännössä kyse on samoista ajatuksista ja tunteista kuin radikaalimmankin liikkeen sisällä. Se miten se kanavoituu, taas riippuu ihmisistä ja yhteisöistä joista puhutaan. Ihmiset lähestyvät helpommin kansallismielistä musiikkia kuin kansallissosialistista musiikkia ja kun on kyse aatteesta ja ajatuksista joiden leviäminen kulovalkean tavoin on ainoastaan positiivista on tärkeää käyttää keinoja / tapoja joilla sen leviäminen tapahtuu helpoiten. Stormheit on siis kansallishenkistä musiikkia nyt ja aina. 

- Huhumyllyhän oli melkoinen ja tavallaan paljon oli aiheestakin mutta niin älyttömän paljon meni aiheen ohikin, mikä aiheutti sen että media & vastustajat ampuivat itseään omaan jalkaan. Tapahtumat kun kuitenkin menivät sen verran mallikkaasti vailla minkäänlaisia ”kiihotuksia”. Ja tähän voit kirjoittaa terveisesi näiden CPM:stä kirjoittaneiden medioiden edustajille, jospa vaikka joku sattuisi tämän lukemaan. Sana on ainakin vielä tässä lehdessä VAPAA ja SENSUROIMATON: 

- Suuri kiitos Suomen medialle mittaamattoman arvokkaasta avusta mainostuksen suhteen. Ilman teidän apuanne emme koskaan olisi onnistuneet saamaan niin paljon ihmisiä kuulemaan niin hienoa musiikkia, joka toivottavasti monien mielissä herätti monenlaisia ajatuksia. Sen sijaan vasemmistolaiset ”aktivistit” ja Rasmus-verkosto todistivat olevansa naurettava pikkuryhmä muka-vihaisia nuorukaisia. Tampereen Poliisille suuri kiitos yhteistyöstä! 

Millä tavoin metsä ja luonto vaikuttavat sinuun ja luomaasi musiikkiin?

- Metsä ja luonto ovat aina herättäneet vahvoja tunteita minussa ja aivan laidasta laitaan surusta iloon. Sama tietenkin heijastuu myös kaikkeen siihen mitä teen, joten luonnollisesti myös musiikissani on läsnä vahva kaiho takaisin luonnon helmaan. Suomalaisen miehen / naisen suhde luontoon on mielestäni jotain sellaista mitä ei välttämättä kovin monesta muusta Euroopan maasta löydy, sillä asuivathan esi-isämme pitkälle käytännössä metsässä ja elivät vain metsästä samalla kun monissa muissa maissa puut raivattiin pois ja tilalle rakennettiin temppeleitä ym. 

Olen jostain lukenut että ennen vanhaan Suomessa ei taloja rakennettu koskaan korkeiksi, ettei se tavallaan nousisi luonnon yläpuolelle. Nykyään voi kuitenkin nähdä miten maisemaa usein hallitsevat kirkot jotka ”nousevat luonnon yläpuolelle” monessakin mielessä. 

Millaisena näet Suomen UG skenen tänä päivänä?

- Erittäin hyvänä. Toki mukaan mahtuu jonkin verran sellaistakin jota ei oikeasti tarvita. Mitään ei tarvitse erikseen alkaa nimeämään, mutta kun mennään puolivillaisella asenteella ja ensimmäisenä tehtaillaan bändeille myspace-tilat ja nettisivut ennen musiikkia niin kertoohan se jo jotain siitä että onko kyseessä jotain oikeasti tärkeää vaiko vain leikkimielinen iloittelu. Suomalainen Black Metal elää nyt erästä kultakauttaan niin skenen, bändien kuin tapahtumien kukoistuksen muodossa. Sen toivoisi jatkuvan vielä pitkään, mutta kuten kaikki niin tämäkin aikanaan tulee kuihtumaan ja vetäytymään huomattavasti pienemmän piirin sisään jälleen. Tavallaan ei nimenomaan mitään pahaa siinäkään, vaan hyvä asiahan se on. Silloin ei tarvitse vaivata päätään kaikenmaailman internet-projektien takia... Tosin ei tarvitse nytkään jos ja kun tietää mitä etsii. 

- Jos puhutaan muustakin UG-osastosta kuin BM:stä, niin paljon löytyy hyviä yhtyeitä Suomesta! Ei nyt erikseen tarvitse alkaa tässäkään listaamaan, mutta jokainen joka seuraa vaikkapa Death Metallin tai Heavy / Speed osaston kehitystä Suomessa niin tietää mistä puhutaan! Ja jätetään heti kättelyssä pois kaikenmaailman pellet ja keskitytään olennaiseen ja vanhakantaisimpaan! 

Mistä yhteisyö Darker Than Blackin kanssa alkoi? Entä miten yhteistyö on toiminut?

- Yhteistyö ja ystävyys sekä Darker Than Blackin että Totenkopf Propagandan kanssa alkoi Carelian Pagan Madness kiertueen jälkeen ja sen johdosta. Jo aiemmin haastattelussa mainitsin että vuoden 2008 syksyllä lähestyin yhtiöitä levyni julkaisun merkeissä ja siitä homma lähti etenemään normaalisti. Hyvin on toiminut tähän asti ja todennäköisesti myös jatkossakin. 

Millaiset ovat Stormheitin tulevaisuuden näkymät? Olisiko jossain vaiheessa mahdollista kuulla Kvenlandin taisteluhymnejä livenä? 

- Olen pyöritellyt ajatusta livenä soittamisesta useita kertoja ja ehkä se on jopa mahdollista tulevaisuudessa. Tässä olen jo pian vuoden työstänyt seuraavaa levyä nimeltä ”Chronicon Finlandiae” joka tulee olemaan kokonaisuudessaan Eino Leinon ”Tarina Suuresta Tammesta” runoon pohjautuvat teemalevy, jossa on yhtenäinen tarina alusta loppuun asti. 10 kappaletta musiikkia on valmiina ja viime viikonloppuna aloitimme äänitykset, joten ehkä vuodenvaihteen tienoolla meillä on valmis kokonaisuus olemassa masterin muodossa. Itse asiassa tällä hetkellä olen jo keräillyt riffejä ja kappaleiden aihioita neljättä levyä varten, joka myös todennäköisesti tulee olemaan suomeksi. 

Missä tilassa Wounds on tänä päivänä?

- Nukkuu untaan enkä tiedä milloin herää täydellisesti. Mahdollisesti talven aikana nauhoitamme joitain uusia kappaleita mahdollisesti EP:tä varten. Uutta materiaalia on kyllä olemassa ja odottamassa. 

Soitit myös bassoa Uncreations Dawn yhtyeessä. Kyseinen yhtye toimii nykyään nimellä Uncelestial ja julkaisi juuri Born With Lucifer's Mark mini-CD:n. Oletko kuullut tuota  kyseistä tallennetta ja jos olet mitä pidit siitä? Kerrotko myös samalla millaista UD riveissä soittaminen oli?

- Nauhoitimme kyseisen mcd:n omassa studiossamme yhdessä Stormheit-rumpali A.O:n kanssa, joten olen kuullut sitä kyllä melkoisen monta kertaa. UD:n riveihin liityin pian Pirkanmaalle muutettuani vuoden 2005 aikana, muistaakseni, ja kaikki aika jota yhtyeessä tuli vietettyä siitä hetkestä hiljaiselon alkuun oli kyllä kaikin puolin mukavaa. Oli tavallaan outoa soittaa yhdessä eri henkilöiden kanssa kun ensin oli 7 vuotta soittanut vain ja ainoastaan samojen kavereiden kanssa. ”Death’s Tyranny”-levyn tekeminen ensimmäisistä treeneistä viimeiseen miksaukseen oli kyllä melkoinen ruljanssi täytyy sanoa ja lopputulos ylitti odotukseni tuhatkertaisesti siihen nähden miltä välillä kellarin sopukoissa kuulosti, heh. 

Berserker Ragen viime numerossa olleessa Evil Angel haastattelussa mainittiin että sinä olet aina se kaveri joka hakee muut urpot pois putkasta. Oletko siis se porukan rauhallinen ja järkevä kaveri?

- Hahah! Koskaan en ole ketään putkasta hakenut, vaikka varmasti tarpeen tullen hakisinkin. Sen sijaan vertauskuvallisella pohjalla ymmärrän mitä Lahden kaverit ajavat takaa. Sanotaan näin että kaveripiiri jos kuvailisi niin varmasti ”koohottaja” olisi hyvä sana minua kuvaamaan, heh. Sen sijaan se mitä lahtelaiset ajoivat takaa koskee varmasti sitä että alkoholittomuuteni takia olen aina auton ratissa ja selvin päin, joten siinähän sitä monesta jo jää pois ja samalla pääsee moneen mukaan. 

Mitkä levyt ovat viime aikoina pyörineet sinun soittimessasi?

- Tässä samalla haastatteluun vastatessani soi SAGA (swe), mutta viime päivinä on soinut mm. ULVER, SKREWDRIVER, SIGUR RÒS, OTYG, ARCTURUS, ONE TAIL ONE HEAD, PENTACLE, ASKIVAL, MYRKGRAV, CRADLE OF FILTH (kaksi ensimmäistä levyä), KATATONIA (tuorein levy), LEAFBLADE, TAPIO RAUTAVAARA (tupla-kokoelma), VIIKATE (tuorein levy), THE COFFINSHAKERS, PURTENANCE, KATHARSIS, URFAUST, VOMITOR, BOB DYLAN... ja paljon muuta. Pieni läpileikkaus tässä kuitenkin. Nyt kuitenkin vähemmän tulee kuunneltua muuta musiikkia kun on studiosessiot meneillään / tulossa niin täytyisi lähes 100% keskittyä vatvomaan omia kappaleita vain. Iltaisin on syvennytty elokuviin, kuten eilen putkeen ”Broken Flowers” ja ”Dirty Harry” sekä tänään ”Blueberry” ja huomenna ”The Song Remains The Same” - yhden maailman hienoimman yhtyeen oma elokuva! 

Kiitokset haastattelusta. Jos on vielä niitä viimeisiä sanoja, niiden aika olisi nyt.

- Kiitos haastattelusta! Vannotaan vielä loppuun suomalaisen melankolian nimeen: 

”Kesken kesää syksyn valju valta; hohkaa kylmän henki kaikkialta, hallatuulen hammas luihin puree, metsä, järvi murheellisna suree, saaret seisoo liikkumattomassa ikävässä ikiharmajassa”

- Eino Leino




MUSTA KIVI nro 10 – Jäähyväisnumero ulkona nyt!

  Vuodesta 2018 epäsäännöllisen säännöllisesti ilmestynyt poliittis-filosofinen MUSTA KIVI on edennyt viimeiseen kymmenenteen numeroonsa. Le...