torstai 20. joulukuuta 2018

REVALERS haastattelu



Hei, ja tervetuloa Veriyhteys sivulle. Miten Revalersilla on mennyt Virossa viime aikoina? Olemme kuulleet että uusi albumi on tekeillä. Onko tämä totta ja milloin se olisi valmistumassa?

Hei kaikki toverit! Ensinnäkin haluaisimme pahoitella kaikille faneille pitkää viivettä. Tehtävänämme on saada aikaan hyvää laatua, ei suurta määrää albumeita. Nyt voimme vihdoin todeta toisen albumimme olevan VIHDOIN valmis.

Sen nimi on ”Guard Your Nation” ja sen julkaisee PC Records helmikuussa 2019. Se on nauhoitettu, miksattu ja masteroitu RoundSound studiossa Keijo Koppelin toimesta.

Uusi albumi on kehittyneempi kuin debyyttimme, mutta siinä on yhä RAC’n’Rollin tavarajunan raskaus! Toivottavasti kaikki kolmetoista kappaletta uudelta levyltä tulevat räjäyttämään mielenne!

Ensimmäisen levynne ilmestymisestä on kulunut jo seitsemän vuotta. Minkälaisia muistoja teillä ”First Blood” levystä. Pidättekö siitä edelleen?

Kiitos Mr. Vodka, minulla ei ole monia muistoja itse nauhoitusprosessista, mutta on olemassa sanonta: humalassa olet todellisin versio itsestäsi. Tuolla levyllä näytimme yhtyeen ilman mitään kaunistavia suodattimia.
”Kaikki nuo tunnit ja reilusti vodkaa loi hienon saundin”. Nyt seitsemän vuoden jälkeen luulen olleen mahdollista että joimme ehkä hieman liikaa… Ja ehkä masterointi meni överiksi, joten Mr. Vodka ei toiminut!

Siitä huolimatta, albumin materiaalia arvostetaan ympäri maailmaa ja sitä pidetään tiukkana kokonaisuutena.


Mikä on mielipiteenne Ukrainan kriisistä ja ylipäätään Ukrainan tilanteesta?

Viron kaltaiselle pienelle maalle, Ukrainan tilanne näyttää mitä meille voi käydä jos emme seiso selkä suorana ja vahdi maamme etua (((globalisteja))) vastaan.

Uskon että valkoisten nationalistien kuuluu tukea mitä tahansa ryhmää, joka suojelee, vaalii ja edistää heidän valkoista Eurooppalaista kulttuuria, perinnettä ja verilinjaa, sekä avustaa välttämään veljessotia. He jotka ovat puolustamassa Ukrainaa (tiedätte ketä te olette), pysykää rohkeina ja seisokaa ylpeinä!

Joka Viron itsenäisyyspäivänä olet mukana järjestämässä keikkaa. Olette järjestäneet legendaarisia yhtyeitä Tallinnaan kuten Lunikoff, Blue Eyed Devils, Mistreat. Mistä saitte idean tähän ja millaista palautetta olette saaneet? Mitä on odotettavissa tulevaisuudessa?

Tämä on Viron itsenäisyyspäivä, joten on meidän velvollisuutemme juhlistaa sitä niin isossa mittakaavassa kuin pystymme. Saada samanmieliset ihmiset kerääntymään yhteen, jolloin voimme kunnolla kunnioittaa esi-isiemme uhrauksia. He tekivät uhraukset meidän ja tulevien lasten tulevaisuuden puolesta.

Vuosittaiset konsertit ovat helmikuussa ja ne ovat hyvin tunnettuja ympäri Euroopan. Länsi-Euroopassa on lähes mahdotonta järjestää tämän kaltaisia julkisia keikkoja. Palaute on ollut lähes poikkeuksetta positiivista ja uskomme että konsertit tulevat jatkumaan tuleville sukupolville.

Vuonna 2019 tänne tulee taas eräs legendaarinen bändi soittamaan (nimi julkistetaan pian!) ja toivomme että näemme Helmikuussa paljon tovereita teiltä päin Tallinnassa.

Mitkä ovat suosikki kirjojasi ja mitä suosittelisit Suomalaisille lukijoille?

Pidän erityisesti toista maailmansotaa käsittelevistä kirjoista, mutta viimeaikoina olen pakkomielteisesti tehnyt tutkimusmatkaa meidän vastapuolen mielenmaisemaan. Kirjat kuten Rules for Radicals, joka valottaa pelejä mitä pelataan ei-juutalaisten pään menoksi. Marx jätti meille kirjan The German Ideology, joka auttaa näkemään nykyisen maailman tilannetta ja miten pystymme huomaamaan omat heikkoutemme. Kirjat kuten The Culture of Critique ja Revolt Against The Modern World taas osoittavat miten olemme oikealla puolella historiallisessa kehityksessä ja meidän ei pidä hävetä tippaakaan. (kirjoista löytyy Suomenkielistä esittelyä https://sarastuslehti.com/2014/06/06/sivilisaatikritiikki-ajan-hengen-pyorteissa/  toim. huom.)

Kansallismielisten tulisi omata koulutuksen tuoma pohja heidän maailmankatsomukselleen, jotta olemme järkkymättömiä ja varmoja. Silloin meitä ei pysty murtamaan.

Millaista on olla nationalisti Virossa? Onko siellä paljon järjestöjä ja häiriköikö poliisi ja poliitikot ihmisiä kuten Suomessa?

Vielä lähimenneisyydessä oli helpompaa olla avoimesti kansallismielinen, sillä nykyään vallanpitäjät näyttävät olevan yhä kiinnostuneempia hiljentämään kasvavan kansallismielisyyden. Tämä johtuu hyökyaallon lailla edenneestä kehitysmaiden kansanvaelluksesta.

Vielä vuosikymmen sitten aktivisteja häiriköitiin, lähinnä yksilötasolla. Samaan aikaan media näytti nationalisti vainoharhaisina huligaaneina. Nykyään näyttää että voimasuhteet ovat muuttuneet ja monet loogisesti ajattelevat valtavirran kansalaiset ovat huomanneet että me olemme julistaneet totuutta alusta asti. Se todistaa että totuus tulee aina voittamaan ja (((he))) eivät voi hiljentää meitä kaikkia.

Mutta kuten tiedätte, Uusi Uljas Maailma tyylinen helvetti on läsnä kaikissa meidän maissa. Eri maat, samaa paskaa.

Nyt on ollut monen vuoden tauko siitä kun viimeksi soititte Suomessa. Mitä voimme odottaa 2019 keikalta? Onko jotain muistoja aiemmilta Suomen vierailuilta? Onko mielipiteitä Suomalaisesta RAC skenestä tai ylipäätään Suomesta?

Totta kai olemme tulossa takaisin. Kun kutsu kuuluu, tulemme aina soittamaan Suomalaisille veljillemme meren tuolle puolen. Itseasiassa, palasimme juuri Tampereen keikalta jonka soitimme Lauantaina!

Yleisesti ottaen, olemme tyytyväisiä että kuluneen 13 vuoden aikana meillä on ollut monta keikkaa Suomessa ja niistä on niin paljon muistoja että voisin kirjoittaa vaikka kirjan.

Yksi oudoimmista muistoistamme on paikasta nimeltä Orivesi. Jos en muista väärin, kyseessä oli Mistreat 20-vuotta juhlakeikka. Majoituimme B&H Oriveden klubille. Siisti paikka, mahtava keikka ja läjäpäin muistoja siltä pitkältä viikonlopulta.. Sori jätkät kun joimme kaikki teidän viinat, hahah. Joka tapauksessa, kun saavuimme Orivedelle, jätkät sanoivat että jos aiomme olla klubilla, ensimmäisenä minun on todistettava olevani kova jätkä ja murskattava kattotiiliä päälläni. Olin hieman ”wtf”, mikä teitä oikein vaivaa, mutta tajusin vitsin. Koska ihmisiä oli kerääntynyt ympärille odottaen sitä tapahtuvaksi, joten tottakai tein sen! Ei ongelmia.

Suomalainen RAC skene on selvästi kokeneempi kuin Viron skene. Teillä on monia mahtavia bändejä, joita olemme katsoneet esimerkillisinä. Heillä on suuri vaikutus Viron skeneen. Te näytitte meille tietä ja kiitos siitä!

Haastattelu alkaa olla lopussa, jotain terveisiä lopuksi?

-Puolusta kansakuntaasi, vastusta systeemiä ja täyttäkää Suomi valkoisilla lapsilla! Nähdään pian lähistöllä!

Carl, Revalers.

sunnuntai 9. joulukuuta 2018

6.12.2018 RAPORTTI


Viime vuosilta tuttuun tapaan, itsenäisyyspäivän lähestyessä media sekä vasemmistolaiset järjestöt lisäsivät painetta. Heidän näkökulmastaan luulisi että todellisuus sellaisenaan olisi riittävä kauhistelun aihe. Silti ei vältytty oudoilta silmiinpistävän kömpelöä propagandaa sisältäviltä artikkeleilta.

Kohti vapautta mielenosoitus nousi niin isoksi mediatapahtumaksi, että antifasistien juhliminen oman torjuntavoittonsa puolesta kuulostaa huvittavalta. Vajaaälyiset ja tyhmää teeskentelevät ihmettelivät mitä maailman tunnetuin ihmisvihan symboli teki kulkueen kärjessä. Kansallissosialisteille ja kansallismielisille laajemminkin on selvää että symboli ei edusta ihmisvihaa. Punainen tausta on symboli kansan yhteisöllisyydelle ja verenperinnölle. Valkoinen on symboli kansallisaatteelle. Hakaristi kertoo elämänkulusta ja päämäärästä, taistelusta kohti arjalaista ideaalia ja voitokasta luovuutta. On selvää että kohti vapautta marssi kulki kohti vapautta kulttuurimarxilaisesta kurimuksesta, kohti vapautta finanssikapitalismin kahleista, kohti vapautta monikansallisten yritysten lypsykarjana olemisesta, kohti vapautta ylikansallisen eliitin sanelupolitiikasta, kohti vapautta, jossa suvereeni kansakunta tekee oman kansansa, ympäristönsä, kulttuurinsa ja ympäröivän luonnon kannalta oikeamielisiä päätöksiä ja toimenpiteitä. Välittämättä siitä että empatiaansa tukehtuvat itsetuhoiset aisankannattelijat kirkuvat hysteerisinä kun jokainen aavikoiden pedofiili ei saa toteuttaa tahtoaan vapaasti.

Moni kuvitteli ettei marssi halki Kallion ole mahdollinen. Tiet olisivat tukossa. Paskaa sataisi ikkunoista ja parvekkeilta. Näin ei käynyt. Paikalla oli kiljuvia ämmiä ja karkeita katutaistelijoita teeskenteleviä antifasisteja joiden bravuuri oli toistaa loputtomasti natsit vittuun tai ei natseja helsinkiin, ei natseja mihinkään huutoa. Sekä kansallismieliset että kansallissosialistit olivat kadulla, Helsingissä. Nyt ja jatkossa. Mikään näsäviisastelu ei muuta sitä tosiasiaa. Jopa varisverkostoa lähellä olevat tahot ilmaisivat foorumeilla pettymyksensä vastamielenosoituksen laimeuteen. Omilla julkisilla sivuilla juhlittiin oman kulkueen onnistumista, jonka merkitys kansallismielisille on yhdentekevä. Sen sijaan heidän pakkomielteenä olevat kansallismieliset tapahtumat sujuivat erinomaisesti. Ainoa kansallismielisten kokema pieni takaisku oli parin lipun takavarikointi, jonka suoritti poliittinen poliisi. Sen tuoma julkisuus on antifasistien omassa kuplassa kiistatta heidän voittonsa, mutta kuplan ulkopuolella tilanne on toinen.

”Hienosti porukkaa taas paikalla, mutta vähän kylmäksi silti jätti tää itsari. Ei mitään näkyvää äksöniä tai nähtävästi yrityksiä huutelua kummempaan. Hyvältä vaikutti meno kalliossa ja ilman natseja demossa, ja ei olis vielä muutama vuosi sitten todellakaan onnistunut samassa kaupungissa samaan aikaan kahden natsien vastasen tapahtuman organisointi, joten siitäkin plussaa kirjoihin. Turha kyllä syyttää poliisia siitä, että natsimarssia tai 612 ei pysäytetä jos ainoa taktiikka on koittaa huutaa ne pois kaduilta.”

Jopa protestiin osaa ottaneet antifasistit kuvailivat vastustuksen keskittyneen muutaman korttelin matkalle, jonka jälkeen kulkueet sai mennä rauhassa.

”Suomalaiseen tapaan homma meni silleen aika siististi että natsit ja muut marssivat samaan tahtiin silleen että siinä ei ollut kuin pari metriä väliä eikä enimmäkseen mitään poliisimuuria välissä. Nasset rääkyivät omaa asiaansa, takaisin tuli keskisormia ja kehotuksia suksia takaisin Lohjalle. Vähän piti koukkia että pääsi Alppikdun ja Wallininkadun kulmaan vielä ennen natseja jakamaan mielipiteitään. Tässä vaiheessa vastamielenosoittajien joukko oli jo aika harva. Osa jatkoi natsien seuraamista hesarin yli vielä, itse lähdin kaljalle ja kotiin”

612 soihtukulkue oli tavallista rauhallisempi. Matkan varrella näkyi yksittäisiä 1-10 hengen huutelijoita tai kyltinkantajia. Heidän nolot kirkaisut eivät estäneet eivätkä haitanneet kulkuetta. On selvä että 612 kulkue on jo nyt normalisoinut itsensä osaksi itsenäisyyspäivää eikä antifasisteilla ole mitään muuta keinoa kuin teeskennellä voittoa ja elättää toivoa että kansallismielisten sisällä saisi provosoitua eripuraa. Autistisella innolla kirjanpitoa harjoittavat antifasistit yrittävät laskea ihmismääristä mikä oli menestys ja mikä ei. Kansallismieliset pystyivät järjestämään useita tapahtumia vaikka mediasta tuli lokaa joka päivä, sosiaalisessa mediassa tilejä jäädytetään ja poistetaan ja ihmisiä sekä järjestöjä viedään oikeudenkäynteihin. Ryhmäpaineen vuoksi ei ole edullista näyttää naamaansa tilanteissa jotka voi tarkoittaa potkuja töistä tai kariutuneita ihmissuhteita. Siitä huolimatta tuhannet ihmiset saapuvat paikalle! Tämä on suunnaton voimannäyttö suhteessa vasemmistohegemonian pullamössön toteuttaessa vain sitä mitä heille on valmiiksi käsikirjoitettu.

Sarastus järjesti omat jatkot Bar Rock Bearissa. Viime vuonna tien varressa päivysti useita poliisiautoja. Tällä kertaa resurssit oli luultavasti varattu Marco De Witin porukan kiusaamiseen. Etukäteen keikkaa pidettiin yhtenä esimerkkinä miten kansallismieliset tahot paljastuu kansallissosialistien kanssa kaveeraajiksi. Vastustajien huutaessa tarpeeksi kauan natsia, tällä ei ole mitään merkitystä. Hyväksyttäisiinkö keikka jos siellä soittaisi persumaista suomipunkkia soittava Unborn SF tai utuista romanttista folkkia soittava Pyhä Kuolema? Ei tietenkään.

Olisiko tapahtuma parempi jos siellä veisattaisiin virsiä vanhan isänmaallisuuden tavoin? Ei olisi. Suomi on täynnä isänmaallisia tapahtumia ja Sarastus on näyttänyt hyvää pelisilmää tavoitellessa ihmisiä alakulttuurin suunnalta jossa on taatusti tuhansittain otollisia lukijoita verkkolehden sisällölle.

Järjestäjät voivat yhtä hyvin ottaa paikalle hurjimman skinhead rockia soittavan yhtyeen. Keikan yllätysesiintyjästä oli muutama vaihtoehto heitetty ilmaan, mutta lopulta varmistui helsinkiläinen Civic Duty. Yhtye soitti karkeaa ja suoraviivaista britti RAC ja usa hardcore yhdistelmää. Skinhead yleisölle varmasti mieluinen, mutta paikalla olleet kauluspaita- ja lierihattumiehet suhtautuivat maltillisemmin.

Pagan Skull alkoi nostaa yleisössä tunnelmaa. Lavan edessä alkoi nousta nyrkkiä ilmaan ja tiukan setin rock painotteinen materiaali näytti uppoavan. Yhtyeen yhteensoitto ja vire on ollut tiukempi kuin koskaan ennen ja Pagan Skull uusi materiaali toimi erinomaisesti.

Monilla keikoilla Vapaudenristi on päätynyt pääesiintyjän paikalle. Niin myös tänään. Yleisö oli selvästi jo lämmennyt ja etenkin yhtyeen tunnetuimmat kappaleet sai Rock Bearin täydeltä yleisöä huutamaan mukana. Kuten Pagan Skull keikalla, mukana oli julkaisemattomia uusia kappaleita sekä varmoja tunnettuja hittejä. Pagan Skull coveroi Irwiniä. Vapaudenristin lainakappaleina kuultiin Shitter Limited sekä itsenäisyyspäivään sopiva Mistreat käännös.

Äänentoisto ja miksaajan kyky pitää äänen tasapaino oli poikkeuksellisen hyvä. Pääasiana ei ollut mahdollisimman kova äänenpaine, vaan varmistaa kuuluvuus ja etenkin laulun sanoissa. Arki-illan keikka on monelle haastava. Vastamielenosoittajien huutelu töihin menosta oli monelle tosiasia. Heille ei ollut mahdollista jäädä kaljoittelemaan ja musiikkia kuuntelemaan. Siitä huolimatta Rock Bear oli täynnä ihmisiä. Kirjojen ja levyjen myyjillä kävi kauppa ja tunnelma oli erinomainen.

Jää nähtäväksi mitä tapahtuu itsenäisyyspäivänä 2019. Veriyhteys kehottaa kansallismielisiä olemaan huomioimatta järjestöjen eripuraa ruokkivaa vasemmiston propagandaa. Mikään yksittäinen järjestö tai henkilö ei tule olemaan vastuussa siitä millainen Suomesta tulee. Minkään yksittäisen järjestön ohjelma ei tule sellaisenaan määrittämään tulevaisuutta. Hiusten halkominen siitä minkä järjestön kanssa voi tehdä yhteistyötä tai ottaa osaa, pelaa pelkästään äärivasemmiston peliä. Heille kaikki demareita kauempana vasemmalta on äärimmäisen vastenmielistä. Kansallismielisyydessä opportunistinen politikointi on vastenmielistä. Olemme täällä Suomalaisen isänmaan – kansan, rodun ja kulttuurin asialla. Siitä ei pitäisi olla epäselvää. Erilaiset painotukset ja tulkinnat asettuvat paikalleen historian liikkeessä. Jos ei ole valmis liikkeeseen joka ei noudata tiukkoja kaavoja, ei selvästi ole kykenevä historian tekemiseen.

Teksti: Veriyhteys kollektiivi


White Noise Radio! Podcast-jaksossa "Smacking them lips 2" WBS-festarin satoa

Aiemmin mm. YouTubesta tuttu radiopodcast White Noise Radio löytyy nykyään ainakin D88 Recordsin Telegram-kanavalta. Uudessa neljä ja puoli...