Luola 2

Maaperässä tai kalliossa olevaa luonnonvoimien muodostamaa onkaloa kutsutaan luolaksi. Kesällä 2020 maailman kansakuntien vetäydyttyä koteihinsa päätti joukko äärimäisen ei-täysi-ikäisiä nuoria järjestää juuri oman näköisensä keikan black metallin sielunmaisemassa, luola- ja metsämaastossa. Tapahtuma oli kaikessa kaoottisuudessaan verrattoman hyvä, ja pian undergroundissa heräsi nälkä nähdä lisää tällaista yhteiskunnasta irroittautuvaa mekkalaa.

Marraskuisena iltana pääsi viidenkymmenen hengen yleisö kokemaan Luola kakkoseksi nimetyn tapahtuman. Tällä kertaa keikkapaikkana toimi myös eräänlaisen luonnonvoiman eli ihmisen muovaama onkalo: yrttiviinaoksennukselta haissut autotalli pääkaupungin laitapuolella. Yleisö oli täynnä innokasta vipeltäjää ja ikäjakauma oli melko dramaattinen.

Illan ensimmäisenä aktina kuultiin EHRE, jonka pikaisesti loppuunmyyty ensidemo on kerännyt kovia ylistyssanoja. Järkyttävän huonoista soundeista kärsinyt keikka oli sinänsä ilo katsella, sillä soittajat olivat todella raivolla mukana. Keskiössä ollut mr. Ehre käytti ääntään perkeleen hyvin, ja kombon yhteensoitto oli hioutunut entisestään. Siinä missä ensimmäinen luolakeikka jäi Ehren osalta hyvin lyhyeksi, saatiin nyt kuulla täysimittainen annos kotimaista NSBM:ää.

Ensimmäisen demonsa juuri intter nettiin pukannut BLACK SUN DISCIPLE oli selkeästi illan ehein yhtye. Panssarituhon elkein tykitetty Satanic Warmasterista henkeään hakeva black metal oli riemukasta katseltavaa. Rumputulen kaltaisella rytinällä puskenut Lord Necrogrinder pani soittimensa solmuun hurjalla tarkkuudella, jonka tukemana koko bändi nousi aivan omalle tasolleen illan akteista. Keikan päätepuolella kuultiin lainat Satanic Warmasterilta kappale Vampiric Tyrant ja Goatmoonilta Kunnia Armageddon. Aikuisten kansallismielisiltä keikoilta tuttu "tämä oli kyllä hyvä!" -huudahdus oli omittu nuorison toimesta ja se raikui jokaisen kappaleen jälkeen.

Kuuntele Black Sun Disciplen tuore demo "Sairas profeetta" täältä.

Kolmantena mestoilla olikin Kansojen Hävittäjä. Goatmoonin kappaleesta nimensä ottanut ja naudanveren ulkoisen käytön maksimoinut yhtye oli vaikuttava näky. Esiintymisessä oli huomattavasti enemmän itsevarmuutta: yhtye oli jättänyt turvallisen ringissä soittamisen taakseen ja otti paljon enemmän kontaktia yleisöön. Kappalemateriaaliin oli saatu enemmän toimintaa ja vaikka kahden kitaristin yhteensovittamisessa tuntui olevan edelleen haasteita, kokonaisuus oli äärimmäisen elinvoimainen. Toivottavasti yhtyeeltä saadaan lisää kuunneltavaa materiaalia pikapuoliin!

Kirjoittajan silmiin oli osunut keikkamainos, jossa mainittiin mystinen White Uprising. Yhtyeelle oli valittu rohkeasti illan viimeinen soittopaikka. Ikävä kyllä yhteiskunta ei ollut tämän ajatuksen kanssa samaa mieltä: siionistihallinnon väkivaltakoneisto ilmestyi paikalle meluilmoituksen perusteella ja keikkapaikka oli tyhjennettävä ennen kuin viimeinen yhtye pääsi soittamaan nuottiakaan. Nämä juutalaisten ja sosialistien kätyrit näyttivät, ettei ole väliä onko taiteen esittäjä kokenut konkari tai nuori tarmokas taistelija. Kansallismielinen taide on aina ensimmäisenä saappaan alla. Tästä huolimatta ilta oli mainio. Oli jälleen suuri ilo nähdä nuorta toimijuutta näin marginaalisen musiikin parissa, ja Veriyhteys jää odottamaan innokkaana seuraavia tilaisuuksia nähdä nuorta verta.