RAC CD-MYYJÄT TUOMIOLLA JA B&H UK LAKKAUTETTU – MYÖS SUOMESSA SYYTÄ VARAUTUA NOITAVAINOIHIN

Juuri hiljattain ranskalaisen toisinajattelijan Jean-Yves Le Gallou’n englanniksi käännetty aikamme klassikko The Propaganda Society (Arktos, 2025) kuvaa säälimättömän paljastavasti länsimaisen pehmeän totalitarismin henkistä gulagia. Siinä massakommunikaatio, media, yliopisto, viihdeteollisuus ja jopa taide-elämä on valjastettu loputtomalla kampanjoinnillaan yhdenmukaistamaan ja kontrolloimaan jälkimodernin lännen ajattelua. Kirjan jälkiosassa tarjotaan puolestaan keinoja purkaa propagandan mekanismeja ohjelmassa, jossa ensin irrottaudutaan henkisesti ja älyllisesti yhdenmukaistavista instituutioista ja lopuksi vallataan takaisin merkitys, identiteetti ja totuus. 

Hyvästä analyysistään ja rakentavasta visiostaan huolimatta kirja laiminlyö pehmeän totalitarismin rinnalla hiljalleen vahvistuneen suoran valtioterrorin toisinajattelijoita kohtaan. Korostamalla hienostuneita vastarinnan keinoja Gallou sivuuttaa avoimen radikalismin, joka provokaatiollaan paljastaa hahmottomalta näyttävän liberaalin järjestelmän todellisen luonteen. 

Kaikista Euroopan maista Iso-Britannia on tunnettu jo pitkään alueena, jossa kansalaisia seurataan valvontakameroilla enemmän kuin ketään muita maailmassa. Eikä valvonta rajoitu pelkästään ihmisten liikkumiseen, vaan siellä seurataan myös "vääriä ajatuksia" yhtä tiiviisti kuin Kiinassa ja Singaporessa. 

Suomessakin suuri yleisö sai kuulla viime kesänä ohimennen, kuinka mustan teinipojan rodullisesti motivoituneiden lastenmurhien jälkeen tavallisia brittejä passitettiin vankilaan pelkän netissä esitetyn tuohtumuksen vuoksi. Iso-Britannian talmudistista lakikulttuuria tarkemmin seuranneet muistanevat myös Mikko Vehviläisen tapauksen, jossa hänet tuomittiin kiireellä kyhättyjen "terrorismilakien" varjolla kahdeksaksi vuodeksi vankilaan vuonna 2018 – tuomion perusteena epäkorrektien tarrojen liimaaminen, yksityiset nettiviestit Britannian siirtolaispolitiikasta ja kyynelkaasun hallussapito. Näillä ajatusrikoksilla ei ole mitään tekemistä terrorismin kanssa paitsi silloin kun pikkuhattuiset juristit pääsevät venyttämään käsitettä mielettömyyteen asti. Heimoon kuuluvat poliitikot kuten  Sir Eric Pickles ja Nicky Morgan, toimittajat Jonathan Freedland (The Guardian) ja David Aaronovitch (The Times) sekä juutalaiset etujärjestöt Community Security Trust ja Board of Deputies of British Jews vaikuttivat ratkaisevasti uuden terrorismin vastaisen lain (Counter-Terrorism and Security Act 2015) säätämiseen, jonka avulla saatiin ensimmäisenä kiellettyä tarroja liimannut kansallismielinen National Action vuonna 2016.

Liberalismin syntykotina pidetty Iso-Britannia on selvästikin eturintamassa liberaalien perusvapauksien, etenkin sananvapauden, riistämisessä. Tuorein läpinäkyvän totalitarismin ilmauksista on Tallandin perheen tapaus. Perheen isä Robert Talland ("Ginger Rob") ja hänen poikansa Stephen ja tyttärensä Rosie saivat jo vuonna 2022 stalinismilta kalskahtavat syytteet "terrorismista" ja "rotuvihan lietsomisesta". Kovien syytteiden perusteena on RAC-musiikkia myyvän isän levy-yhtiö Rampage Productions ja jälkipolven esiintyminen konsertissa, jossa he soittivat maahanmuuttoa arvostelleen kappaleen. Nyt kesäkuussa käydyn näytösoikeudenkäynnin jälkeen kaikki syytteet menivät läpi ja todennäköiset vankilatuomiot julistetaan lähiaikoina.

Isän suurimpana "rikoksena" pidettiin kokoontumis- ja yhdistysvapauden harjoittamista. Hän järjesti uuskommunismin ja plutokratian vastaisen musiikkijärjestö Blood & Honourin lipun alla yksityistilaisuuksia, joissa esiintyneet yhtyeet puolustivat Euroopan kantaväestöjen oikeutta itsesäilytykseen. Syytteiden läpimenemistä enteili jo aiemmin tämän vuoden tammikuussa tehty perusoikeuksien vastainen päätös, jossa valtiovalta takavarikoi Blood & Honourin varat, esti sen maksusiirrot pankeissa ja sulki järjestön verkkosivun sekä nettiradion "28 Radio". Vuosikymmeniä ehdollistetulle suurelle yleisölle media perusteli nämä mielivaltaisuudet käyttämällä aivot narikkaan laukaisevia koodisanoja "uusnatsi" ja "terrorismi". 

Iso-Britannia on vain räikein esimerkki kansoistaan vieraantuneiden eliittien paniikista, joka ilmeneee vimmaisena tarpeena tukahduttaa kaikki äänet, jotka eivät ole linjassa pienen hallitsevan vähemmistön harjoittaman ideologisen oikeoppineisuuden kanssa. Mitä enemmän kansan enemmistön inhoamaa väestönvaihtoa harjoitetaan, sitä tiukemmin piiritetyksi itsensä uskova "eliitti" tarrautuu valtion sortokoneistoon. Suomessa tämä on nähty PVL:n kieltämisenä ja Sinimustan liikkeen vaalikelpoisuuden hylkäämisenä. 

Overtonin ikkunasta puhutaan paljon, mutta kosmeettisesta sanavapauden lisääntymisestä huolimatta kansalaisvapauksia ollaan toisella suunnalla koko ajan kiristämässä. Tästä kertoo myös Supon ja KRP:n hankkimat lisäoikeudet valvoa kansalaisiaan. Joten niin Suomessa kuin muissakin länsimaissa todellisille poliittisille toisinajattelijoille on luvassa vain entistä kovemmat ajat. Vaikka globalistien lumedemokratia tulee ennen pitkää väistämättä luhistumaan kuin sosialistinen Itä-Eurooppa vuonna 1989, se ehtii aiheuttaa vielä paljon tuhoa ja kärsimystä ellei vastarinta ole valmistautunut henkisesti sen sortoon jo nyt.

RL

WHITE BOY SUMMER FEST IV 2025

Vuoden 2024 White Boy Summer festivaali oli valtavirtauutisissa vielä vuosi tapahtuman jälkeen. Yleisradion ja Helsingin Sanomien kaltaiset monikultturisen propagandan pää-äänenkannattajat olivat päässeet käsiksi juuri julkiseksi tulleisiin Sinimustan liikkeen kannattajakorttien tietoihin. Harvat allekirjoittaneet olivat sellaisia julkisuuden henkilöitä, että heidän nimensä oli sopivaa julkaista mediassa. Toimittajat ottivat asiakseen soitella kannattajakortteihin nimensä kirjoittaneille yksityishenkilöille kysymällä lisätietoja tilanteista missä kannattajakortit on kerätty ja miten keräykset olivat järjestetty. Erityisesti silmätikuksi otettiin 2024 White Boy Summer -tapahtuma.

Tavoite oli ilmeisesti yrittää todistaa, että kansallismielistä ja etnonationalistista kulmaa sisältävä Sinimusta liike saa kannatusta tapahtumassa, jonne kokoontuu monenlaisia kansallismielisiä ja etnonationalistisia projekteja kannattavia henkilöitä. Ilmiön luulisi olevan niin itsestäänselvä, ettei sillä ole uutisarvoa. Kansallismielisen puolueprojektin kansallismielisiltä saama kannatus tuskin yllättää ketään, vaikka siitä tehtäisiin jopa suurempi numero kuin valtavirtapuolueiden ehdokaslistoilla asti parveilevista alaikäisten hyväksikäyttäjistä ja rikollisista.

Toimittajia on kiinnostanut sairaalloisella tavalla mitä White Boy Summerissa tapahtuu ja aiheesta kirjoitettiin vuosi sitten useita ”paljastuksia”. Niissä ei itse tapahtumista saatu kerrottua mitään ihmeellistä. On kerrottu, että HS:n toimittaja on yrittänyt myös kysyä lisätietoja tämän vuoden tapahtumasta, mutta halukkaita haastateltavia ei löytynyt. 

Äskettäin toimittaja Panu Hörkkö kertoi mielenkiintoisia piirteitä HS ja YLE toiminnasta, jossa toimituskunnan punavihreä pakkomielle ja heidän poliittiseen vastapuoleen kohdistuva maineen likaaminen tehdään selväksi konkreettisin esimerkein. On syytä muistaa ettei kenelläkään kansallismielisellä ole mitään syytä vastata yhteenkään tämän kaltaisen journalistin esittämään kysymykseen, koska taustalla ei ole tavoite tiedonvälitykseen tai ilmiön esittelyyn, vaan suurella todennäköisyydellä kyse on poliittisesti motivoituneesta hyökkäyksestä. Olennaisimmat vaihtoehdot ovat joko lyödä luuri kiinni mihinkään kommentoimatta tai kuunnella asiallisesti kysymykset, niihin kantaa ottamatta. Voi olla hyödyllistä selvittää mitä asia koskee ja mitä journalisti oikeasti ”tutkii”, ilman että vastaa mitään konkreettista kysyttyihin kysymyksiin.

Kaksipäiväinen White Boy Summer IV tapahtuma oli astetta pienimuotoisempi kuin edeltävänä vuonna. Kotimaisiin esiintyjiin keskittyminen tarkoittaa, että tarjonta on monelle suomalaiselle hyvin tuttua ja usein nähtyä. Ei kuitenkaan kaikki esiintyjät. 

PERJANTAI

Perjantai toimi pääasiassa valmisteluna lauantaita varten. WBS-tapahtumien ehdottomasti tehokkain ja ammattimaisin äänentoisto oli isompien festivaalien luokkaa. Sitä pääsi ajamaan ensimmäisenä sisään Ironclad, joka tarjosi epätyypillisempää ilmaisua. Radikaali industrial pohjainen kakofonia saattaa kuulostaa oudolta valinnalta tapahtumaan, jonka perässähiihtäjät mieltävät enimmäkseen skinhead-yleisölle suunnatuksi kokoontumiseksi. Suomessa rotutietoinen musiikkikulttuuri ei ole kuitenkaan vuosikausiin ollut yksinomaan skinhead rockin varassa. Sekä tekijöiden että yleisön joukossa vaihtelua on paljon. Vanhojen industrial-musiikin tekijöiden yhteyksistä rotutietoiseen kansallisradikaaliin liikehdintään on kirjoitettu vuosikymmeniä. Aihe ei ota laantuakseen ja yhtä 2025 vaikuttaa olevan kysyntää kirjoille ja lehtiartikkeleille, jossa käsitellään maineikkaimpien industrial ja kokeellisen musiikin tekijöiden vaikutuksia radikaalien ajatusten kansainvälisessä popularisoimisessa. Osoittaa ennakkoluulottomuutta testata kotimaisen yleisön reaktiota tuoden Ironcladin kaltaisia tekijöitä kuultavaksi. Reaktio oli verrattain positiivinen.

Loistava äänentoisto on varmasti yksi syy miksi Black Sun Disciple veti selvästi parhaan keikkansa. Kappaleet parantuvat tasaisesti ja siihen yhdistetty hyvä äänentoisto teki selväksi, että kannattaa pitää silmällä mitä BSD jatkossa tekee. Tarjolla iskevä ja koruton Black Metal joka kytkeytyy voimankäytön puhdistavaan vaikutukseen kamppailussa korruptoitunutta maailmaa vastaan.

Vain kaksi esiintyjää ei ollut haitaksi, sillä paikalla oli ihmisiä useammasta Euroopan maasta. Vapaamuotoinen kokoontuminen ja ajatusten vaihto grillailun, saunomisen ja muun vastaavan ohessa on monelle yhtä merkityksellinen osa kuin esiintyjien katsominen.

LAUANTAI

Lauantaina sekä esiintyjien että yleisön määrä moninkertaistui. Sauna ja grillailu jatkui aamusta lähtien ja tasainen virta ihmisiä toi sekä vanhoja tuttuja että uutta verta. Yllättävän suuri määrä oli täysin uusia naamoja mukaan lukien paljon nuorempaa väkeä, josta osa sanoi olevansa ensi kertaa tämän tyylisessä tapahtumassa. 

Veriyhteys on ennenkin kommentoinut valtavirtamedian esittämistä syytöksistä nuorison radikalisoimisesta. On selvää ettei nuorisoa tarvitse radikalisoida. Ennemminkin monenlaiset toimijat käyttävät valtavia resursseja yrittääkseen estää sitä luonnollista reaktiota joka kuplii pinnan alla vähintään jokaisessa suuremmassa kaupungissa. Rehellisyyden nimissä se on nimenomaan monikulttuurinen propagadanda ja offensiivien edessä posken kääntämiseen pakottaminen, joka on nuorisoon kohdistuvaa aivopesua! On huvittavaa esittää väite että nuoriso tarvitsisi ikääntyneitä setiä välittämään omia ”ennakkoluulojaan” heille. Nuoret näkevät ja kokevat itse sen todellisuuden, jonka keskiluokkaiset kermapersejournalistit väittävät olevan vain lietsojien salaliittoteoriaa. Ei ole ihme, että valkoiset vihaiset nuoret näkevät bluffin läpi ja loputon syyllistäminen ja aivopesu ei enää kaikkien kohdalla toimi. Osa alkaa yksinkertaisesti aiheuttaa pahennusta ja sikailla, kun taas toiset etsivät jotain rakentavaa vaihtoehtoa ilmaista turhautuneisuutta vallitsevaan tilanteeseen.

Valkoinen kapina on aina sisältänyt molempia piirteitä. Skinhead-kulttuurin säpinä tai muu antisosiaalinen vastakulttuuri ei aina ilmene yhteiskunnallisesti rakentavana, mutta epäsosiaalista kaaosta ei voi pitää puhtaasti negatiivisena ilmiönä. Aikana jolloin väärät voimat vaativat ehdotonta kunnioitusta auktoriteettien vaatimuksiin, voi olla tarpeellista suorittaa turboahdettua nietzscheläistä vasara-filosofiaa. Perusteettomat auktoriteetit ja aatteet murenevat röyhkeän kyseenalaistavan iskun voimalla ja on hedelmällistä kyseenalaistaa myös ne asiat jotka on nostettu hyvien tapojen tai dogman suojeluksen taakse piiloon jonne toiset eivät uskalla sivaltaa. Luupäisen epä-älyllinen ja inhottavan uskalias ja epäröimätön vasarointi voi olla jopa se voimavara, jota järkipuheeksi naamioitu ja muilta maltillista järkevyyttä vaativa propaganda ei pysty pysäyttämään! Jo kevyen iskun myötä se rapisee liitoksistaan. 

On hyvä nähdä että tämän alan materiaalissa on uutta tarjontaa. 

Vastarinta

White Uprising

Pagan Skull

Vastarinta on nuorten miesten projekti, joka tarjoaa helposti viime vuotta tiukemman vedon valkoista luupäistä vastarintarokkia höystettynä taidokkaalla soolokitaroinnilla.

White Uprising on vihaista ja väkivaltaista hatecorea. Heidän soisi ryhtyvän pian albumin nauhoittamiseen, sillä materiaali on edukseen jopa kansainvälisesti katsottuna. 

Paljon uutta materiaalia sisältänyt Pagan Skull -keikka osoitti, että suunnitelmissa olevaa uutta materiaalia kannattaa odottaa. Genrerajoista välittämättä toimiva Pagan Skull tarjoili omaperäisen setin mistä moni aiemmin itsestäänselvä vanha kappale oli tipautettu pois tehden tilaa uudelle materiaalille.

Resist tarjoilee keikoilla laajan kattauksen genren olennaisia hittejä. Omaa materiaalia on kuulemma tulossa. Alunperin keikka-iltoja silmällä pitäen perustetun yhtyeen idea on yksinkertainen ja toimiva. Suurimmaksi osaksi tuttuja legendaarisia kappaleita soittava Resist onnistuu vetämään monet kappaleista paremmin kuin alkuperäiset esittäjät ja tuttujen klassikoiden kuuleminen livenä toimii.

Illan viimeisenä oli Mistreatin Muken soolo. Mies ilmoitti keskittyvänsä tällä kertaa suomenkieliseen materiaaliin. Mukana oli Mistreatin levyiltä tuttuja klassikoita kuin myös tuoreempien soololevyjen materiaalia. Yleisön pyynnöstä saatiin kuulla myös Raivopäiden Natsi Vesa. Vaativa yleisö sai lopussa myös kourallisen englanninkielisiä kappaleita, mutta pääpaino setissä oli uudemmassa ja suomenkielisessä materiaalissa: Idästä tuulee, Kysymyksiä faijalle, Tänä yönä, Smugut, ynnä muuta. Äskettäin uudelleen julkaistulta Mistreat / Kraftschlag -split CD:ltä löytyvä We Ain’t Gonna Fade Away -kappale oli yksi yleisön pyynnöstä soitetuista kappaleista ja sen viesti on kuin WBS ydinajatus:

Don't you know that we are all for the one and one for all. With the things that we believe in, we will never fall. If we stick together we cannot lose, we're gonna rise no matter how. We have never given up, why should we give up now?

Hey don't give up what you've stood for, just 'cause they pulled you down today! Keep your flag up high, 'cause we ain't gonna fade away!

We came here to stay and we ain't gonna fade away!

Teksti: Reino Veri

Kuvat: Intolerant Art

MUSTA KIVI nro 10 – Jäähyväisnumero ulkona nyt!

 

Vuodesta 2018 epäsäännöllisen säännöllisesti ilmestynyt poliittis-filosofinen MUSTA KIVI on edennyt viimeiseen kymmenenteen numeroonsa. Lehden tehtävänä on ollut nostaa esiin läntisen kulttuurin syvissä virroissa vaikuttaneita ajattelijoita ja ajatuskulkuja, joita ei ole Suomen kaltaisessa pienessä kieliyhteisössä joko käännetty tai muutoin tunnistettu. Tarkoitus ei ole ollut esitellä systemaattisesti katveeseen jääneitä ideoita, vaan antaa lukijalle erilaisin esimerkein virikkeitä etsiä vaihtoehtoisia näkökulmia tarkastella kulttuurimme alennustilaa. Uusien polkujen kautta saattaa aikanaan löytyä myös ratkaisuja länsimaisen sivilisaation umpikujaan, joka on alkanut viimeistään vuodesta 1789.

Numero 10 jättää pitkät jäähyväiset, sillä se on kaikistia ilmestyneistä numeroista pisin, 52 sivua tiheään painettua tekstiä. Tässä numerossa:

* Esipuhe: Kaikella, mikä alkaa, on myös loppunsa. Julkilausuma lehden tehtävästä ja sen päättämisestä.

* Kova totuus Satanismista. Kriittinen analyysi median suhteesta satanismin ja kuinka harrastelijat ovat vesittäneet sen ideat oman egon korottamiseksi. Kirjoituksessa sanellaan suoraan mitä satanismin pitäisi aidoimmillaan olla.

* Kansallissosialismin mahdollisuus Martin Heideggerin filosofiassa. Lehden pisin artikkeli viime vuosisadan merkittävimmästä mannermaisesta filosofista. Kyseessä on tiettävästi perusteellisin revanssihenkisestä näkökulmasta kirjoitettu artikkeli  Heideggerin suhteesta kolmanteen valtakuntaan ja juutalaisuuteen. Kahdesta osasta koostuvan artikkelin jälkimmäinen osa perustuu neljään ensimmäiseen vuosina 2014-15 ilmestyneisiin Heideggerin salaisiin "päiväkirjoihin" eli Mustiin vihkoihin (Schwarze Hefte).

* August Strindberg ja Jörg Lanz von Liebenfels. Kirjoitus paljastaa kuuluisan ruotsalaiskirjailjan vaietun tuttavuuden saksalaiseen rotuesoteerikkoon.

* Ekklesia - Jumalten yhteisö. Ensi kertaa saksasta suomeen käännetyssä artikkelissa kerrotaan mitä Jörg Lanz von Lienbenfesl tarkoittaa rodunsekoituksen metafyysisellä pahuudella ja miten rodun puhtauden säilyttämisellä ihminen voi saavuttaa ennen näkemättömän korkeuden.

* Kirja-arvio. Stephen E. Flowers: The Occult Roots of Bolshevism. Yksi viime vuosien hämmentävimmistä kirjoista, jossa kuvataan Venäjällä vaikuttaneiden äärivasemmistolaisten liikkeiden esoteeriset ja magiikkaan nojaavat juuret. Niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin, materialistisesta tasa-arvoideologiasta löytyy paljon irrationaalisia ja transsendentaalisia piirteitä.

* Viginti unus semitae per Regnum Tenebrarum". Johdanto tiibetinbuddhalaiseen käsitteeseen Chöd, joka yhdistää kansallissosialististen tutkimusmatkailijoiden kiinnostuksen tiibetiläiseen viisauteen ja nykypäivän O9A liikkeen filosofian.

Tilaus: nitberg682 @ gmail.com (kirjoitetaan yhteen) ja hyvin varustetut alan liikkeet & tapahtumat.