Epäkorrekteista teemoistaan huolimatta harva suomalainen kansallisradikaali black metal -yhtye julistaa avoimesti olevansa NSBM-bändi. Niitäkin on silti vuosien varrella nähty ja kuultu, tunnetuimpina Hammer, Two Runes, Blood & Soil ja Aryan Hammer. Viimeisin tulokas tähän vähälukuiseen joukkoon on suomeksi ja englanniksi laulava eteläsuomalainen Sudentaival, joka lienee napannut nimensä Hornan vuonna 2001 ilmestyneestä samannimisestä levystä. Tosin aivan tuoreesta tulokkaasta ei ole kyse, sillä yhtye julkaisi pari vuotta sitten kokopitkän omakustanteen In Glory and Triumph.
Julkisille markkinoille tähdätty kakkoslevy Harbinger (suom. Ennusmerkki) noudattelee NSBM:n tutuiksi käyneitä konventioita. Kappaleissa ei ole samassa mitassa suoraan julistavuutta kuin RAC:ssa, vaan esimerkiksi rotu- ja juutalaiskysymyksiä käsitellään pääasiassa arkkityyppisten myyttien kautta. Silti välillä Sudentaival intoutuu Der Stürmeriltä tuttuun suorasukaiseen ilmaisuun, jota ei voi olla huomaamatta sellaisista kappaleista kuin ”Saasta” ja ”Offering”.
Yhtyeen yrmeä asenne kuuluu ennen kaikkea soitossa, jossa ei pahemmin hienostella. Tämä on sitä black metallin karkeaa ja tunkkaista osastoa, jossa ei ole tarkoituskaan viihdyttää, vaan nostaa pintaan alitajunnan verta tihkuvat kollektiiviset selviytymisstrategiat.
Äreä yleissoundi tuo mieleen saksalaisen Bilskirnirin aina ääntelijän raakaa ulosantia myöten. Ainoa keventävä elementti enimmäkseen keskitempoisissa kappaleissa on välillä kuultava melodinen lead-kitara. Ja onpa levylle mahtunut yksi instrumentaalinumero, ”Homage to a Certain Darkness”, jossa liikutaan elektronisissa Burzum / Beherit tunnelmissa.
Levyltä kuultaa selvästi läpi tietty demomaisuus, mutta se tarjoaa silti runsaasti välähdyksiä myös potentiaalista, joka yhtyeellä selvästi on. Kaikkinensa Sudentaival on tervetullut lisä kotimaan NSBM-genreen.
Arvio: RL
download please
VastaaPoista